Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruodimme ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä, arvokysymyksiä sekä ajankuvaamme. Tällä kertaa raatilaisina ovat tieto- ja fiktiokirjailija Tiina Raevaara, toimittaja/tietokirjailija Jussi Ahlroth sekä elokuvatutkija Jari Sedergren. Perjantairaati pohtii: Mitä tapahtuu kun algoritmit eivät enää tarjoa vain sisältöä vaan kokonaisia elämäntapoja? Tradwife-sisältö, tunnelmamarkkinointi ja moodeihin perustuvat suositukset muokkaavat meitä huomaamatta. Opettavatko menestyssarjat kuten Downton Abbey, Succession ja The Crown meidät hyväksymään eriarvoisuuden? Garden Helsinki -kohu teki näkyväksi politiikan kulissit ja lobbauksen käytännöt. Syökö tapaus luottamusta päättäjiimme, vai paljastiko se vain sen miten politiikka aina on toiminut? Scifi-lehti Portti lopettaa 42 vuoden jälkeen. Mitä menetetään kun suomalaiselta tulevaisuusspekuloinnilta lähtee julkaisukanava - juuri nyt kun elämme keskellä scifi-todellisuutta? Kumpi on pahempi virhe – puhua englantia suomea osaavalle vai suomea sitä osaamattomalle? Helsingin Sanomien kolumni herätti keskustelun perisuomalaisesta tavasta vaihtaa automaattisesti englantiin, kun vastassa on ulkomaalaistaustaiselta vaikuttava henkilö. Samaan aikaan valitamme, kun emme saa palvelua suomeksi. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Suomessa puhutaan paljon tuloeroista, varallisuudesta ja hyvinvoinnista. Mutta ihmisten paikka yhteiskunnassa ei määräydy pelkästään rahan perusteella. Asemaan vaikuttavat myös koulutus, ammatti, arvostus, vaikutusvalta, näkyvyys ja kokemus siitä, tuleeko nähdyksi ja tunnustetuksi. Millaisille portaille suomalaiset tässä yhteiskunnassa asettuvat? Kuka saa arvostusta, kuka jää näkymättömäksi ja kuinka helposti ihmiset voivat liikkua yhteiskunnallisesta asemasta toiseen? Keskustelun pohjalla on Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan professori Juho Saaren teos Ihmisiä yhteiskunnan portailla, joka tarkastelee suomalaisen yhteiskunnan hierarkioita huomattavasti laajemmin kuin pelkkien tulojen tai varallisuuden näkökulmasta. Mukana keskustelemassa ovat Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTEn erikoistutkija Anne Järvinen, käyttäytymistaloustieteen tutkija Jori Grym Hankenin kauppakorkeakoulusta, sosiologian professori Jani Erola sekä etäyhteyden päässä Tampereelta Juho Saari. Ville Talola toimittaa.

Romanttinen kirjallisuus, ja niin kutsuttu rakkausviihde, on suositumpaa kuin koskaan, ja etenkin kirjatiktokissa trendaavin genre. Kaksi kotimaista kirjailijaa, Anneli Vehkoo ja Tiina Lifländer kertovat ohjelmassa millaista on kirjoittaa romanttista viihdekirjallisuutta, miten hahmot syntyvät ja millainen on ollut polku kirjailijana. Tiina Lifländer on vaihtanut tyylilajia nykykaunosta feelgood-kirjallisuuteen. Uusin romaani Merta edemmäs kertoo Sinistä, joka ottaa vapaata töistä ja lähtee Walesiin. Rannikkokaupungin majatalon ikkunasta avautuva merimaisema lumoaa päähenkilön ja aamiaislautasen ääressä hänen ajatuksensa ajautuvat silti Suomeen ja sinne jääneeseen entiseen poikaystävään. Onko Sini tehnyt elämänsä suurimman virheen? Pariisissa asuva Anneli Vehkoo kirjoittaa parisuhteen erilaisista vaiheista. Hänen neljäs romaaninsa Kaksi askelta kaipuuseen kuvaa kahden aikuisen parisuhdetta ja arkea suuremman elämän kaipuuta. Se kertoo myös ulkomailla asumisesta, koti-ikävästä sekä Suomesta ja Ranskasta. Tapahtumat sijoittuvat Pariisiin ja Meaux'n historialliseen esikaupunkiin. Miten kirjoitetaan romanttinen matkatarina? Kummankin kirjailijan uutuusromaanissa kuvaillaan suomalaista päähenkilöä rakkauselämänsä pyörteissä romanttisissa eurooppalaismaisemissa kaukana kotoa Tiina Lifländerin romaanissa ollaan Walesissa ja Anneli Vehkoon romaanissa ollaan Pariisissa. Ohjelman vieraina ovat kirjailijat Anneli Vehkoo ja Tiina Lifländer. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Vasta vähän yli 50 vuotta vanha kulttuurin, taiteen ja viihteen laji on nyt suositumpi kuin koskaan. Tänään keskustellaan siitä, miksi roolipelit ovat nyt niin suosittuja ja myös siitä, mitä peleistä kannattaa kulttuuria seuraavan ihmisen tietää, vaikka ei niitä itse pelaisikaan. Eli mitä uutta ja kiinnostavaa roolipeleissä on nyt meneillään, ja miten nämä uudet käänteet kytkeytyvät laajempiin kulttuurin ilmiöihin. Puhutaan lisäksi vielä kotimaisista roolipeleistä, Youtubesta, rahasta ja ruotsalaisesta firmasta, joka tekee pelejä isoista tunnetuista fantasia- ja scifi-maailmoista. Keskustelemassa ovat tutkija ja pelikirjoittaja Jukka Särkijärvi, kirjailija Vehka Kurjenmiekka ja pelintekijä Juhana Pettersson. Ohjelman juontaa Jussi Ahlroth.

Odysseia on maailmankirjallisuuden tunnetuimpia teoksia, ja kertoo eepoksen nimihenkilön Odysseuksen seikkailuista ja harharetkistä paluumatkallaan kotiin Troijan sodasta. Ohjaaja Christopher Nolan on tehnyt 250 miljoonan dollarin spektaakkelin eeppisestä runoelmasta. Jo ennen julkaisuaan filmi on herättänyt kohua näyttelijävalinnoillaan ja historiallisilla epätarkkuuksillaan. Kulttuuriykkösessä tästä kesän elokuvatapauksesta ja Odysseiasta ovat puhumassa klassillisen filologian professori Marja Vierros ja klassillisen filologian yliopistonlehtori Marke Ahonen Helsingin yliopistosta sekä elokuvatutkija Jari Sedergren. Ohjelman juontaa NIcklas Wancke.

Kelan syöpälääkekorvaukset herättävät kysymyksen hoitojen yhdenvertaisuudesta. Suomen Kuvalehti arvostelee kovin sanoin Uusi Juttu -mediaa, Saksassa kiistellään maahanmuuttajataustaista rikollisuutta kuvaavan kostoelokuvan levityksestä ja ravintola-ala syyttää päättäjiä ihmisten ohjaamisesta kotisohville. Lopuksi kysytään, voiko turismin iloista yhä nauttia hyvällä omallatunnolla. Keskustelemassa ovat elokuvakriitikko Leena Virtanen, mainosmies Jussi Turhala ja tutkija Jori Grym. Toimittajana on Ville Talola.

Suorassa lähetyksessä Kaustiselta syvennytään kansanmusiikkifestivaalin teemaan perinne käsissä. Luvassa on hyviä ja huonoja uutisia. Soitinrakentajat alkavat olla uhanalainen laji. Mutta kansallispuvut kiinnostavat nyt jälleen nuoria ja myös miehiä. Kansallispukupoliisit ovat rentoutuneet. Torstaina Kaustisella järjestetään suuri perinnepukujen ja -asujen kulkue. Ohjelmassa käsillä tekemisen merkityksestä keskustelevat soitinrakentaja Juhana Nyrhinen ja kansallispukuklinikan asiantuntijat Ritva Hänninen ja Helena Antikainen. Soitinrakentajamestari Rauno Nieminen kommentoi myös perinnesoitinten tulevaisuutta. Toimittajana on Minna Joenniemi. Oikaisu 17.7. Toisin kuin lähetyksessä kerrottiin, Kaustisen kansanmusiikkifestivaalit kestävät seitsemän päivää, eivät kuutta päivää. Lisäksi festivaaleja ei aiemmin pidetty raviradalla vaan urheilukentällä.

Sara Hildénin taidemuseossa Tampereella on esillä Vastamaalattua- näyttely, jota maamme yksi tunnetuimmista naistaiteilijoista, Marika Mäkelä aikoinaan ideoi. Hän on tuonut useissa eri yhteyksissä esiin naispuolisten kollegoidensa tärkeän tuen, ja ehdotti museolle jo oman retrospektionsa yhteydessä (2014), että museossa olisi esillä maalaustaiteen katsaus, jossa näyttämö olisi kokonaan nuorten, uransa alkuun saaneiden taiteilijoiden, naisten. Näyttely, jossa on mukana 22 tekijää, tarjoaa läpileikkauksen milleniaalisukupolven tekemiseen Suomessa ja parin taiteilijan verran laajentaen myös Ruotsin suuntaan. Mukana ohjelmassa on Siiri Haarla, Kuvataideakatemian opettajakuntaan kuuluva taiteilija. Mukana kutsuttuina ovat: Emma Ainala, Milla Aska, Siiri Haarla, Taru Happonen, Karoliina Hellberg, Kaisa Huotari, Juliana Hyrri, Annamaari Hyttinen, Eveliina Hämäläinen, Essi Kuokkanen, Raana Lehtinen, Eeva Lietonen, Emma Luukkala, Iisa Maaranen, Elin Odentia (SE), Melina Paakkonen, Sirkku Rosi, Kerttu Saali, Johanna Saikkonen, Riikka Sormunen, Astrid Strömberg ja Ebba Svensson (SE). Näyttely sisältää 22 näkökulmaa, millaisia tarinoita teoksien takaa löytyy? Maamme tunnetuimpiin historiallisiin naistaiteiljoihin kuuluva Helene Schjerfbeck on saanut uuden näyttelyn Raaseporin museossa, Tammisaaren Helene. Kuvataiteilija Helene Schjerfbeck (10.7.1862– 23.1.1946) asui ja työskenteli Tammisaaressa kypsän ikänsä ja uransa tärkeät vuodet. Hän kertoi kokeneensa syvää rauhaa kotikaupungissaan ja oli todennut että täällä hän saa istua ja lukea Degas’sta ja Lautrecista, ja elää heidän taiteilijaelämäänsä. Uusi näyttely kertoo Helenen elämästä Tammisaaressa. Millaisissa oloissa hän ihastui kaupunkiin ja minkä kriisien kautta hän asettui tänne asumaan osaksi yhteisöä? Millaista oli hänen tammisaarelainen arkensa? Missä olosuhteissa hän joutui lähtemään? Ohjelman vieraina ovat Siiri Haarla, Kuvataideakatemian opettajakuntaan kuuluva taiteilija, näyttelyamanuenssi Sarianne Soikkonen ja intendentti Mia Juva Raaseporin museosta. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Espanjassa syntynyt Ramón Goyarrola muutti Suomeen ja otti nimekseen Raimo. Tänään hän johtaa Suomen katolista kirkkoa piispana – maailman suurimman kristillisen kirkon edustajana maassa, jossa katolilaiset muodostavat pienen vähemmistön. Mikä toi hänet juuri Suomeen, ja millaista on rakentaa katolista kirkkoa luterilaisessa maassa? Kesäkuussa Goyarrola väitteli lääketieteen tohtoriksi tutkimuksellaan saattohoidossa olevien potilaiden hengellisistä tarpeista. Miksi lääkäriksi kouluttautunut mies koki kutsun pappeuteen? Miten lääketieteellinen ajattelu ja usko kohtaavat ihmisen elämän viimeisissä kysymyksissä? Katolisessa kirkossa pappeus merkitsee elinikäistä sitoutumista: selibaattia, kuuliaisuutta kirkolle ja vihkimystä, joka on varattu miehille. Miten piispa itse ymmärtää kutsumuksen, ja mitä se vaatii ihmiseltä? Monet yhteiskunnalliset kysymykset seksuaalivähemmistöjä tai naisten asemaa koskien myös haastavat katolista kirkkoa. Entä mikä oikeastaan erottaa katolisen kirkon luterilaisesta kirkosta? Keskustelemassa ovat piispa Raimo Goyarrola ja tutkija, tietokirjailija Emil Anton. Toimittajana on Ville Talola.

Maailman tunnetuimpiin kuuluvan kuvataiteilijan teokset rakentavat siltoja sisäisen kokemuksen ja ulkoisen maailman välille. Teosten värit ja mittasuhteet vievät arkisten aistikokemusten tuolle puolen, ja herättelevät tuntemuksia, joissa on samalla kertaa jotain tuttua ja jotain uutta. Anish Kapoorin teoksia on parhaillaan esillä Serlachiuksen taidemuseossa Mäntässä. Keskustelussa mukana taidekriitikko Timo Valjakka ja avaruustähtitieteen emeritusprofessori ja kirjailija Esko Valtaoja. Toimittajana on Jonni Roos.