Perjantaistudio nostaa esiin viikon päätteeksi kiinnostavimmat kulttuurin ja median ilmiöt sekä arvokysymykset. Raadissa ovat tällä viikolla kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, tutkija Jori Grym sekä kosmologi Kari Enqvist. Toimittajana on Jonni Roos.

Anna Piiroinen kertoo kirjassaan Joan ja minä kiehtovasta ja esikuvallisesta ystävästään Joan Ganny’sta ja samalla myös oman tarinansa. Suuren ikäeron omaavat ystävykset pohdiskelevat kirjassaan muun muassa naiseutta - sen iloja ja hankaluuksia sekä luovuutta, rakkautta ja rohkeutta. Toimittaja-valokuvaaja Joan Ganny, 80, on syntynyt Manhattanilla ja kasvanut Hollywoodin Sunset Boulevardilla. Lahjakas Ganny työskenteli 1970-luvun miehisessä maailmassa, ja hänestä tuli yksi Yhdysvaltain ensimmäisistä naispuolisista radiojuontajista. Ganny ystävystyi Charles Bukowskin ja Henry Millerin kanssa. Mikä näissä tuon ajan rouheissa, pahoissa pojissa veti häntä puoleensa? Laterna Magicassa, Helsingissä on esillä Joan Gannyn valokuvia Charles Bukowskista. Näyttelyn valokuvat on kuvattu vanhoille Kodak Tri-X- ja Kodachrome-filmeille. Kuvat näyttävät Bukowskin intiimeinä hetkinä, jolloin hän on mietteliäs ja avoin. Gannyn kuvat pyrkivät näyttämään miehen myytin takana. Ohjelman vieraina ovat kirjailija Anna Piiroinen, valokuvaaja Joan Ganny ja Laterna Magicasta Eira Sillanpää. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Tekoäly on nyt kaikkialla. Kauan ennen kuin se istutettiin puhelimiimme ja tietokoneisiimme, AI on seikkaillut tieteiselokuvissa. Valkokankaalla ja tv-ruudulla on nähty monenlaisia versioita siitä, mitä tekoäly voisi olla. 2001: Space Odysseyn HAL-tietokoneesta ihmiskunnan tuhoavaan Terminaattoriin, tekoäly on usein ollut uhka. Tarinoissa tekoäly on myös muokannut todellisuutta ja muuttunut seurustelukumppaniksi. Kuinka onnistuneita kuvitelmat tekoälystä ovat olleet? Onko tekoälyä käsittelevissä elokuvissa osattu kysyä oikeita kysymyksiä vai onko kyse vain viihteestä? Keskustelemassa tarinoiden ja todellisuuden suhteesta ovat tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roos ja kirjailija Tiina Raevaara. Jussi Ahlroth toimittaa.

Suomi teki 1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla huikean nousun köyhyydestä rikkaiden maiden joukkoon. Mistä tulevaisuudenuskoa ammennettiin 1900-luvulla ja erityisesti kiihkeän kehitysoptimismin leimaamalla 1960-luvulla? Suomalaisen hyvinvoinnin rakentamiseen liittyi vahva kehitysoptimismi ja usko suunnittelun ja järjen kykyyn ratkaista ongelmia ja ristiriitoja. Voisiko meidän aikamme oppia siitä jotakin? Keskustelemassa 1960-luvusta uuden kirjan kirjoittanut emeritaprofessori Laura Kolbe sekä yhteiskuntatieteilijä Jussi Simpura, joka on kirjoittanut yhdessä Antti Kariston kanssa tuoreen kirjan hyvinvoinnin historiasta. Toimittajana on Jonni Roos.

Tom Cruise liikkuu kauas Mission Impossible -elokuvien ja Top Gunin tutusta toimintasankarista Alejandro G. Iñárritun ohjaamassa Digger-elokuvassa. Mustassa ja absurdissa satiirissa Cruise pääsee revittelemään roolissa, jonka on povattu nostavan hänet jälleen myös Oscar-keskusteluun. Elokuvasta on povattu syksyn puhutuinta tapausta, mutta ensimmäiset arviot eivät kautta linjan olleet mairittelevia. Kuinka suuri irtiotto Digger lopulta on? Tom Cruise tunnetaan ennen kaikkea yhtenä Hollywoodin viimeisistä todellisista megatähdistä ja fyysisesti hurjapäisenä toimintaelokuvien sankarina, mutta hänen yli neljä vuosikymmentä kestäneelle uralleen mahtuu myös paljon muuta: komediaa, draamaa, synkkiä sivuhenkilöitä ja kunnianhimoisia yhteistyökuvioita aikansa merkittävimpien ohjaajien kanssa. Samalla Cruisen julkisuuskuva on ollut poikkeuksellinen. Yksi maailman tunnetuimmista näyttelijöistä on vuosien mittaan näyttäytynyt vuoroin Hollywoodin täydellisenä tähtenä, puolikahelina eksentrikkona ja vaikeasti lähestyttävänä hahmona. Millainen elokuva Digger on, mitä se paljastaa Tom Cruisesta näyttelijänä ja miksi hänen uransa on kestänyt Hollywoodin huipulla jo yli 40 vuotta? Diggeriä ja Tom Cruisen uraa pohtivat elokuvatutkija Anna Möttölä, elokuvatutkija Jari Sedergren ja kulttuuritoimittaja Pekka Torvinen. Toimittajana on Ville Talola.

Pitäisikö Suomeen säätää koulupakko, vai onko vanhempien oikeus järjestää lapsensa opetus kotona säilyttämisen arvoinen vapaus? Entä onko eläkeiän nostaminen väistämätöntä, kun väestö ikääntyy ja työurat pitenevät? Suomen rahapelimarkkinat avautuvat kilpailulle, mutta mitä se tarkoittaa pelaajille, pelihaitoille ja yhteiskunnalle? Suomessa vietetään ensimmäistä kertaa Kiellettyjen kirjojen viikkoa. Voiko kirjallisuus edelleen olla niin vaarallista, että sitä halutaan sensuroida? Keskustelussa on myös arvostetun Prix Italia -palkinnon voittanut Ylen Maitotyttö-audiodraama. Sen herättämä kiista nostaa esiin kysymyksen taiteen vapaudesta ja Yleisradion tehtävästä. Viikon kulttuurisia, yhteiskunnallisia ja arvopoliittisia kysymyksiä ruotivat Perjantaistudiossa tutkija Jori Grym, toimittaja Jussi Ahlroth ja arkistonjohtaja Outi Hupaniittu. Keskustelun juontaa Ville Talola.

Kirjallisuuden Nobel-palkinnon saaja ratkeaa torstaina 8. lokakuuta juuri ennen Kulttuuriykkösen lähetystä. Onko palkittu tuttu suomalaisille lukijoille vai yllättääkö Ruotsin akatemia valitsemalla tuntemattoman suuruuden, josta emme ole kuulleetkaan? Lähetyksessä analysoimme voittajaa tuoreeltaan. Lisäksi pohdimme Nobel-palkinnon merkitystä nykymaailmassa ja suomennetun laatukirjallisuuden tilaa. Studiossa ovat kriitikko Vesa Rantama, suomentaja Lotta Toivanen sekä kustantaja Päivi Koivisto Teoksesta. Lähetyksen toimittaa Miia Gustafsson.

Mistä me oikein tiedämme, mitä ennen vanhaan tapahtui? Kukaan meistä ei ollut itse paikalla, kun historia tapahtui – niin mistä se tieto sitten tulee? Ja kuinka luotettavana historian tulkintaa voi ylipäätään pitää, kun erilaiset aatteet ja suuntaukset, kuten marxilainen historiankirjoitus tai feministinen historiantutkimus, ovat vuosien saatossa muuttaneet sitä, miten menneisyyttä tulkitaan? Aihetta pohtivat dosentti Pertti Grönholm (Turun yliopisto), professori Anu Lahtinen (Helsingin yliopisto) ja arkeologi Ilari Aalto (Turun yliopiston kirjasto). Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Venäjän historiassa vallanvaihdot ovat harvoin olleet yksinkertaisia tai rauhallisia. Miksi vallasta luopuminen ja vallan siirtäminen seuraajalle on Venäjällä ollut niin vaikeaa – ja mitä tämä kertoo maan poliittisesta kulttuurista ja Venäjän käsityksestä itsestään? Keskustelun lähtökohtana on historiantutkija Arto Luukkasen uusi kirja, joka tarkastelee Venäjän vallanvaihtoja ja vallankäytön pitkää jatkumoa. Kuinka paljon nyky-Venäjän toimintaa voidaan ymmärtää historian kautta? Miksi vahvan johtajan ajatus toistuu vuosisadasta toiseen, ja miksi järjestelmä henkilöityy niin helposti yhteen vallankäyttäjään? Samalla kysytään, miten Venäjän käsitys omasta erityisyydestään, suuruudestaan ja historiallisesta tehtävästään on vaikuttanut siihen, millaiseksi valta maassa on rakentunut. Onko Venäjän historiassa nähtävissä todellisia katkoksia – vai vaihtuvatko hallitsijat ja järjestelmät samalla kun vallankäytön syvemmät rakenteet säilyvät? Keskustelemassa ovat historiantutkija Arto Luukkanen, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Kristiina Silvan sekä Itä-Euroopan historian emeritusprofessori Jukka Korpela. Toimittajana Ville Talola.

Madame Krista Mikkola -teos avaa galleristin näkemykset taiteesta, tyylistä ja kaupunki- ja ruokakulttuurista Helsingissä ja Pariisissa. Krista Mikkola kasvoi sivistyneessä perheessä ja hän kävi ranskalaista koulua Helsingissä. Millä tavalla sukutausta ja Ranskassa vietetty aika on muokannut hänen ajatusmaailmaansa. Mitä voisimme oppia ranskalaisilta? Miten hän katsoo suomalaisia taidepiirejä tänään? Krista Mikkola on Suomen tunnetuin galleristi, taidehistorioitsija ja kaupunkikulttuurin kehittäjä. Kansainväliset tähdet David Bowiesta Marguerite Duras’n kuuluivat Mikkolan ystäväpiiriin. Millaisia oivalluksia hän on saanut eurooppalaisesta taide-elämästä 1980-luvulla? Millä tavalla Välimeren biennalen entinen presidentti auttaa yhä nuoria taiteilijoita eteenpäin urallaan? Millaisia neuvoja hän antaa suomalaisen taide-elämän virkistämiseksi? Millaista taidetta hänellä on kotona omilla seinillään? Ohjelman vieraina ovat galleristi Krista Mikkola ja kirjailija Lamppu Laamanen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.