Perjantaistudio on Kulttuuriykkösen viikon summaava keskustelu, jossa laitetaan esiin nousseet kulttuuri- ja mediapuheenaiheet ja arvokysymykset ojoon. Ja niitähän taas riitti: Teemu Keskisarjan eduskuntamuistelmat, Iranin naisten huivittomuus sodan keskellä, tupakoinnin paluu cooliksi ilmiöksi, kompuroivat humanoidirobotit ja Dolly Partonin poikkeuksellinen perintö. Onko Teemu Keskisarja eduskunnan narri vai totuudenpuhuja, onko Iranissa nähtävissä pysyvää muutosta vai vain valvontatyhjiö, miksi tupakka tekee paluuta populaarikulttuuriin ja kuinka kauan robottien kömpelyydelle vielä nauretaan? Dolly Partonin kohdalla pohditaan, ymmärsimmekö koskaan täysin, kuinka monipuolisesta taiteilijasta, bisnesnaisesta ja yhteiskunnallisesta vaikuttajasta oli kyse. Raadissa toimittaja Matti H. Virtanen, toimittaja Jenny Jägerhorn ja liikemies Sami Kuusela. Juontajana Ville Talola.

Osa kirjailijoista on ollut pitkään tyytymättömiä tekijänoikeuskorvauksiinsa. Jotkut ovat olleet pettyneitä myös kustantajan “palveluihin”. Koska kirjailjoiden parannusehdotuksiin ei ole juuri reagoitu, osa on ottanut ohjat omiin käsiinsä, ja he ovat ryhtyneet kustantamaan kirjoja itse. Vuoden lopussa lanseerataan myös uusi digitaalisten kirjojen palvelu, joka on kirjailijoiden perustama. Kustannusmaailma elää murroksen aikaa. Miten ala sopeutuu muutokseen ja miltä tulevaisuus näyttää? Muun muassa näistä kysymyksistä keskustellaan Kulttuuriykkösessä. Studiossa ovat kirjailija Nina Honkanen, kirjailija ja Äänel-digikirjapalvelun toimitusjohtaja Laura Lindstedt ja kustantaja, väitöskirjatutkija Minna Castrén. Lähetyksen juontaa Miia Gustafsson.

Tekoälyn uhista puhutaan paljon. Tuoreen kyselyn mukaan puolet suomalaisista pelkää tekoälyn vievän heidän työnsä, ja maailmalla leviää vetoomus supertekoälyn kehittämisen pysäyttämiseksi, kunnes sen turvallisuudesta voidaan varmistua. Mutta entä jos katsotaan tekoälyä tällä kertaa mahdollisuuksien kautta? Voisiko tekoäly synnyttää ennennäkemätöntä vaurautta, vapauttaa ihmisiä ansiotyön pakosta ja yhdessä kehittyvän robotiikan kanssa mullistaa työn tuottavuuden? Ruusuisemmasta tekoälytulevaisuudesta keskustelevat tekoäly-yrittäjä Mikko Alasaarela, tulevaisuudentutkija Perttu Pölönen ja AI Finlandin johtaja Karoliina Partanen. Kulttuuriykköstä toimittaa Ville Talola.

Toisen maailmansodan aikana syntyi moniin maihin vastarintaliike - myös Suomeen! Pauli Jokisen uudessa trillerikirjassa Aaveprikaati sivutaan tätä Suomen historiassa vähemmän tunnettua aihetta. Tarinassa kesällä 1941 Helsinkiin saapuvien desanttien tehtävänä on liittyä kommunistiseen vastarintaliikkeeseen ja toteuttaa sabotaasi-isku. Kirjaa on inspiroinut 1941 tapahtunut Katajanokan räjähdys, jossa neljä saksalaista miinalaivaa räjähti ja yli 60 henkeä sai surmansa. Räjähdyksen syy on epäselvä, mutta muun muassa Helsingissä toiminutta vastarintaliikettä on epäilty sabotaasista. Mitä Suomessa toimineesta vastarintaliikkeestä tiedetään? Millaista virallista Suomea vastaan se taisteli? Talvisodasta sanotaan, että se yhdisti kansalaissodan repimän kansan yhteistä vihollista vastaan. Onko se myytti? Vieraina ovat kirjailija Pauli Jokinen ja tietokirjailija ja tiedusteluhistorian tutkija Jukka Rislakki. Ohjelman juontaa NIcklas Wancke.

Filosofi Martin Heideggerin (1889-1976) jättimäinen 2-osainen Nietzsche-tutkimus on suomennettu. Se nojaa Heideggerin 1930-luvun luentoihin, joita oli opiskelijoiden joukossa kuuntelemassa natsien urkkijoita. Miksi Heidegger kuului kansallissosialistiseen puolueeseen? Natsit ratsastivat Friedrich Nietzschen (1844-1900) filosofialla, mutta kuinka Heidegger tulkitsi Nietzscheä? Keskustelemassa filosofit ja filosofian tutkijat Jussi Backman, Henrik Rydenfelt sekä Tere Vadén. Jakke Holvas juontaa.

Perjantaistudion raadissa median ja kulttuurin ilmiöitä ja arvokysymyksiä pohtivat kosmologi Kari Enqvist, kirjailija Tiina Raevaara ja elokuvatutkija Jari Sedergren. Raadin kanssa keskustellaan sikaruton vaikutuksista ja kysytään, onko sianlihan vienti niin tärkeää, että tarvitaan järeitä toimia epidemian pysäyttämiseksi. Ariana Granden ympärillä pyörineen keskustelun myötä raadissa pohditaan populaarikulttuurin kauneusihanteita. Tutkimusten mukaan korostuneen laiha julkkis on vahingollinen esikuva tytöille ja saattaa laukaista anoreksia. Lisäksi ohjelmassa ihmetellään, tarvitaanko suomalaisten ominaispiirteiden määrittelyä, ja miten ihmeessä ennen vanhaan äidin puoleiset isoäidit liittyivät lisääntymiseen. Myös Helsingin asukasluvun kasvu pohdituttaa raatia. Lähetyksen juontaa Miia Gustafsson.

Toukokuussa nousi julkisuuteen Opetushallituksen julkaisema islamin uskonnon Salam-oppikirjasarja, jonka sisällöt eivät kaikilta osin täyttäneet tunnustuksettoman uskonnonopetuksen vaatimuksia. Ongelmista oli annettu palautetta jo pitkään, mutta vasta nyt sarja on vedetty pois myynnistä ja otettu uudistettavaksi. Tapaus nostaa esiin laajemman kysymyksen suomalaisen katsomusopetuksen yhdenvertaisuudesta. Etenkin vähemmistöuskontojen opetuksessa pätevien opettajien saatavuus ja opetuksen laatu vaihtelevat suuresti koulujen ja alueiden välillä. Ratkaisuksi on pitkään esitetty kaikille yhteistä katsomusainetta. Ajatus on saanut myös uutta poliittista painoa: opetusministeri Anders Adlercreutz on julkisesti ehdottanut nykyisen uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen korvaamista kaikille yhteisellä aineella, ja opetus- ja kulttuuriministeriössä selvitetään parhaillaan tällaisen mallin toteuttamista. Onko aika kypsä luopua oppilaiden jakamisesta oman uskonnon ja elämänkatsomustiedon ryhmiin? Mitä kaikille yhteisessä katsomusaineessa pitäisi opettaa – ja mitä nykyisestä järjestelmästä samalla menetettäisiin? Kulttuuriykkösessä ovat keskustelemassa Suomen uskonnonopettajien liiton puheenjohtaja Liisa Odiah, Opetusalan eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Arno Kotro, väitöskirjatutkija, filosofian opettaja Ilmari Hirvonen sekä kasvatustieteiden yliopistolehtori Inkeri Rissanen. Ville Talola toimittaa.

Sanonnat rikastuttavat kieltä ja tekevät siitä omaleimaista. Sanonnat voivat olla peräisin moninaisista lähteistä. Usein ne tulevat antiikin tarinoista tai Raamatusta. Sanonnat yhdistävät kielen puhujia, mutta usein niitä käytetään väärin. Nykyään törmää valitettavan usein ontuviin kielikuviin tai sanontoihin, joissa ovat menneet pasmat sekaisin. Kielen avulla hahmotetaan todellisuutta ja kieli myös muokkaa ajattelua. Kulttuuriykkösessä keskustellaan suomen kielen etymologiasta sekä kielen ja ajattelun suhteesta. Lähetyksessä ovat mukana professori emerita Kaisa Häkkinen, kielitieteilijä Janne Saarikivi ja toimittaja Pasi Heikura. Ohjelman juontaa Miia Gustafsson.

Tutkijat Janne Lahti ja Sonja Tanhua sekä kirjailija Katja Kettu keskustelevat uuden Petsamoa koskevan kirjan pohjalta alueen kolonialismin historiasta, suomalaistamisesta ja siitä, miksi kolttasaamelaisten kokemukset ovat jääneet varjoon. Kulttuuriykkösessä pohditaan, miten ”Petsamon siirtomaahistoria” auttaa ymmärtämään Suomen menneisyyttä. Toimittajana on Jonni Roos.

Vesa Sisätön kirjassa Kuningas Arthur ja pyöreän pöydän huijarit kuljetaan historian, legendan ja suoranaisen sepittämisen rajamailla. Kuningas Arthurin, Robin Hoodin, Wilhelm Tellin sekä piispa Henrikin ja Lallin kaltaiset hahmot ovat eläneet vuosisatoja – vaikka se historia, jonka luulemme tuntevamme, saattaakin olla suurelta osin myöhempien aikojen rakentamaa tarinaa. Miksi tarvitsemme myyttistä menneisyyttä ja sankareita? Miten taruista tulee historiaa ja historiallisista hahmoista kansallisia symboleja? Entä mitä myytit kertovat siitä, miten eurooppalaiset yhteisöt ovat rakentaneet kuvaa itsestään ja toisistaan? Kulttuuriykkönen pohtii myös sitä, missä vaiheessa kiehtova legenda muuttuu pseudohistoriaksi – ja mitä tapahtuu, kun menneisyyden myyttejä aletaan käyttää identiteetin, politiikan ja vallan välineinä. Vesa Sisätön kanssa aiheesta keskustelevat folkloristi, SKS:n entinen pääsihteeri Tuomas M.S. Lehtonen sekä emeritaprofessori Laura Kolbe. Ville Talola toimittaa.