Elokuvateatterien kassakoneet ovat kilisseet viime aikoina kahden kauhuelokuvan, Obsession ja Backrooms siivittäminä. Verraten matalalla tuotantobudjetilla kuvatut elokuvat ovat olleet tekijöilleen talodellinen jymymenestys. Katsojamäärissä ne kilpailevat esimerkiksi uuden Star Wars-elokuvan rinnalla. Kyseessä on keskenään varsin erilaiset teokset, mutta niitä yhdistää yksi kiinnostava piirre: molempien tekijöiden juuret ovat internetissä, somessa ja YouTubessa. Nuoret tekijät ovat rakentaneet yleisönsä ja maailmansa verkossa ennen siirtymistään elokuvan pariin ja samalla haastaneet käsityksiä siitä, mistä tulevaisuuden elokuvantekijät tulevat. Miksi juuri kauhu näyttää olevan se genre, jossa uudet tekijät onnistuvat murtautumaan esiin? Mitä internetin estetiikka, viraalit ilmiöt ja verkkoyhteisöt tuovat elokuvakerrontaan? Entä miksi miljoonat katsojat ympäri maailmaa kiinnostuvat kertomuksista, jotka syntyvät ensin YouTubessa, TikTokissa tai keskustelupalstoilla? Keskustelemassa ovat elokuvatutkija ja toimittaja Matti Rämö, kirjallisuuden tutkija Noora Vaakanainen sekä Ylen kulttuuritoimittaja Anton Vanha-Majamaa. Ville Talola toimittaa.

Biofiktiot, eli historiallisista henkilöistä kirjoitetut fiktiiviset kirjat, ovat suosittuja niin kirjailijoiden kuin lukijoiden keskuudessa. Biofiktioita kirjoitetaan usein henkilöistä, jotka ovat jääneet historiankirjoituksen varjoihin. Naiset ovat hyvin edustettuina biofktioissa - etenkin suurmiesten vaimot. Kirjailija Katja Kettu kiinnostui Lars Levi Laestadiuksen vaimosta Brita-Kajsa Alstadiuksesta, josta tiedetään hyvin vähän. Kettu loi romaaninsa päähenkilön vähäisten tietojen ja asiakirjojen pohjalta. Se oli vapauttavaa, mutta vaati paljon eettistä pohdintaa. Myös Liisa Louhela joutui painimaan samojen kysymysten kanssa kirjoittaessaan biofiktiota aseistakieltäytyjä Arndt Pekurisesta. Millaisen mielikuvan kirjailija luo historiallisesta henkilöstä? Mikä on kirjailijan vastuu? Biofiktiot jakavat voimakkaasti mielipiteitä. Biofiktion haasteista ja mahdollisuuksista keskustelevat kirjailijat Katja Kettu ja Liisa Louhela. Lähetyksen toimittaa Miia Gustafsson.

Aalto Design – Hyvinvoinnin muodot näyttely Arkkitehtuuri- ja designmuseossa tarkastelee Aino, Alvar ja Elissa Aallon työtä hyvinvoinnin näkökulmasta. Millä tavalla näyttely nostaa esiin, kuinka poikkeuksellista Aaltojen ajattelu oli tehokkuutta ja rationalismia korostaneessa ajassa? Millä tavalla tämä radikaali suuntaus näkyi arkisissa tiloissa? Mistä he saivat tuolloin inspiraationsa? Aalloille suunnittelun lähtökohta oli kokonaisvaltainen ihminen, psyyke ja keho. He ajattelivat että hyvinvointi syntyy tasapainosta ihmisen, luonnon ja rakennetun ympäristön välillä. Millä tavalla arkkitehtuuri ja muotoilu vastasivat tähän tarpeeseen? Monitaiteinen näyttely keskittyy suunnittelun ja hyvinvoinnin suhteeseen. Linda Bergroth vastaa näyttelyarkkitehtuurista, joka antaa Aallon designille uutta valoa ja henkisempää lähentymistapaa. Näyttelyn kuraattorit Jutta Tynkkynen ja Petteri Kummala avaavat millaisia keinoja Aallot käyttivät luodessaan hyvinvointia tukevia ympäristöjä ja mitä opittavaa meillä voisi olla heiltä tänään. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Anglosaksien Englanti on innoittanut Netflix-sarjoja, Tolkienia ja videopelejä - mutta millaista elämä todella oli muinaisessa Britanniassa? Kun miekat lauloivat -kirja vie matkalle 400-1100-luvuille. Kuulet Beowulf-eepoksesta, simasalin iloista ja synkistä elegioista. Miten kuningas Alfred Suuri pelasti muinaisenglannin kulttuurin? Ja miten anglosaksien perintö näkyy J.R.R. Tolkienin Taru sormusten herrassa? Tekijätiimistä vieraina ovat Alpo Honkapohja joka on englannin kielen lehtori Tallinnan yliopistossa sekä englantilaisen filologian dosentti Helsingin yliopistossa ja lisäksi vanhempi yliopistonlehtori Janne Skaffari Turun yliopistosta. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio nostaa esiin viikon kiinnostavimmat kulttuurin ja median ilmiöt sekä arvokysymykset. Tällä kertaa raadissa ovat raadissa toimittaja ja tietokirjailija Aino-Mari Tuuri, kirjailija Jarkko Tontti ja professori Laura Kolbe. Toimittajana on Jonni Roos. Puolustusvoimat arvioi tarvitsevansa huimsti enemmän rahoitusta, vaikka Suomi säästää. Samalla armeija toimintakulttuurista tihkuu mediaan usein simputusuutisia. Raati pohtii armeijan toimintakulttuuria ja sen historiaa. Esillä ovat muun muassa keskustelu puolustuksen lisärahoituksesta, henkilöstön työuupumus, seksuaalisen häirinnän kokemukset varusmiesten ja henkilökunnan keskuudessa sekä julkisuudessa esillä olleet toimintatapojen epäselvyydet. Ohjelmassa pohditaan, tulisiko rahoituskeskusteluun liittää vahvemmin vaatimuksia avoimuudesta ja toimintakulttuurin kehittämisestä. Toisena aiheena tarkastellaan stipendien ja lahjoitusten uutta roolia kouluissa ja yhteiskunnassa. Yksityishenkilöiden ja yritysten lahjoittamat stipendit ovat yleistyneet, ja niiden myöntämiseen liittyy uusia kysymyksiä tasa-arvosta, näkyvyydestä ja lahjoittajien motiiveista. Studiossa pohditaan, missä kulkevat rajat lahjoitustoiminnassa ja pitäisikö lahjoittajien olla nimettömiä. Lisäksi ohjelmassa keskustellaan urheilun merkityksestä kansallisessa mediassa sekä siitä, miten jääkiekon ympärille rakentuva yhteisöllisyys ja talouspuhe vaikuttavat suomalaiseen kulttuurikeskusteluun. Lopuksi käsitellään kesän kulttuuritapahtumien laajaa tarjontaa sekä tutkijoiden visioita oikeudenmukaisemmasta ja ilmastoystävällisemmästä tulevaisuudesta. Studiossa pohditaan, miten yhteiskunnalliset muutokset voivat toteutua ja millä keinoilla suuret haasteet voidaan ratkaista. Onko miljardöörien rankempi verotus ja lihan poistaminen lautaselta haihattelua?

Leena Lehtolainen on ollut kirjailija 50 vuoden ajan. Hänen uransa käynnistyi nuorten kirjasta, mutta parhaiten Lehtolainen tunnetaan dekkareistaan. Lehtolainen ei ole aktiivinen somessa, vaan tapaa lukijoita mieluiten tapahtumissa. Linnea Kuuluvainen puolestaan on julkaissut kaksi romaania.Hänelle sosiaalinen media on nykyään tärkeä väline, jonka kautta voi jakaa ajatuksiaan ja tavoittaa lukijoita. Miten kustannusmaailma on muuttunut, miten nykyään aloitetaan kirjailijanura? Näihin kysymyksiin on vastaamassa myös Tammen kotimaisen kirjallisuuden kustantaja Petra Maisonen. Ohjelman juontaa Miia Gustafsson.

Ann-Christin Antell on kirjailija, jonka arkeologiset ja historialliset opinnot näkyvät aiheiden valinnassa. Kätketty tähti jatkaa Adelin perheen tyttäristä kertovaa romaanisarjaa. Matemaattisesti lahjakas Thyra lähtee opiskelemaan tähtitiedettä Uppsalan yliopistoon. Markus Hotakaisen tietokirja Tähtitieteen naiset inspiroi Anna-Christin Antellia luomaan oman fiktiivisen tähtitieteilijä hahmon. Kirjaa varten Antell matkusti Ruotsiin Uppsalaan tutustumaan yliopiston rakennuksiin. Ohjelman vieraina ovat kirjailija Ann-Christin Antell ja tietokirjailija Markus Hotakainen, joka on tutkinut historian tiedenaisia. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kulttuuriykkönen: Tarjoaako filosofia työkaluja rikkimenneen keskustelukulttuurin korjaamiseksi? Vuoden tiedekynäpalkinnon saanut Erika Ruonakoski, filosofit Sanna Tirkkonen ja Eenariina Hämäläinen keskustelevat, miten kriittisen ajattelun voisi palauttaa sille kuuluvalle paikalle. Kulttuuriykkösen juontaa Liisa Vihmanen.

Kesä tuo mukanaan keskiaikatapahtumia ja mahdollisuuksia keskiajan harrastamiseen. Keskiajan harrastaminen on historian elämistä omakohtaisesti. 1300-luvun vaatteissa ja sen ajan ruokaa syöden voi paitsi oppia historiaa, myös elää ja tuntea sitä. Kun mennään harrastamisen syvään päätyyn, tutkitulla tiedolla on tärkeä rooli ja monet harrastuksen myötä kehittyvät ajanmukaiset taidot syventävät kokemuksen imua. Kulttuuriykkösen keskustelussa keskiajan harrastajat käsityömestari, kirjailija Mervi Pasanen ja filosofian tohtori, keskiajan tutkija Jenni Lares, sekä kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä avaavat keskiajan lumoa. Toimittajana on Jonni Roos.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset kirjailija Tiina Raevaaran, tutkija Jori Grymin ja ekonomisti Heikki Pursiaisen ajankohtaisten kulttuurin ja median ilmiöiden ja arvokysymysten äärelle. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Kevään puhutuin tapaus koskee Espoon kaupungin saamaa 10 000 euron uhkasakkoa yhdenvertaisuuslautakunnalta. Sakon syynä oli ennakkovaroituksen puuttuminen uskonnollisten laulujen, kuten Suvivirren, esittämisestä koulujen juhlissa. Studiossa pohditaan, onko Suvivirrestä valittaminen nipottamista vai onko Suvivirsi uskonnon tuputtamista. Tiina Raevaara nostaa esiin Kalasataman kerrostalon palon, jonka yhteydessä Ilta-Sanomien toimittaja arvosteli TikTok-videoiden kuvaamista onnettomuustilanteissa. Samalla julkaistiin lukijan video. Studiossa pohditaan, millaisia eettisiä, juridisia ja käytännöllisiä rajoja onnettomuuksien kuvaamiseen liittyy. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore julkaisi raportin, jossa taiteilijoiden toimeentulo on heikentynyt ja alanvaihto lisääntynyt. Raportin mukaan jopa 45 % taiteilijoista harkitsee ammatinvaihtoa. Kannattaako suositella taiteilijan ammattia omalle lapselle? Heikki Pursiainen nostaa esiin SDP:n Nasima Razmyarin kommentin, jossa perussuomalaisia ei pidetty “salonkikelpoisina”. Perussuomalaiset tarttuivat sanaan ja painattivat lippalakkeja tekstillä “salonkikelvoton”. Studiossa pohditaan, miten poliittinen kielenkäyttö voi antaa elitistisen leiman, mikä voi olla vasemmsitopuolueelle huono. Asumistukimuutokset kolahtivat vanhempien sijoitusasuntoihin ja kukkaroihin. Jori Grym tarttuu asumistukien leikkauksiin, jotka koskettavat erityisesti opiskelijoita. Uudistuksen jälkeen omistusasunnossa asuva lapsi ei saa asumistukea, mikä on nostanut vanhempien harmituksen esiin mediassa. Mutta miksi valtion pitäisi tukea sijoitusasuntoja?