Ilmastonmuutos ei ole enää kaukainen uhka vaan kasvavissa määrin osa arkea myös Suomessa. Ilmastonmuutoksen hillintä on ansaitusti ilmastopolitiikan ykkösprioriteetti, mutta samaan aikaan tulisi kiinnittää yhä enemmän huomiota muuttuvaan ilmastoon sopeutumiseen. Muuttuva ilmasto pistää yhteiskunnan infrastruktuurin monella tapaa koetukselle, mutta sopeutumistarpeet vaihtelevat alueittain: lämpöaaltoja on odotettavissa ympäri maailman, kun taas kuivuuden ja rankkasateiden yleistyminen korostuu tietyille alueille. Millaiseksi Suomen ilmaston arvioidaan muuttuvan ilmastonmuutoksen edetessä? Millaisia suunnitelmia ja toimia Suomessa on tehty ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi? Selviääkö Suomen rakennettu infra, erityisesti rakennuskanta ja energiajärjestelmä muuttuvasta ilmastosta? Näihin teemoihin syvennymme marraskuun TEK Talksissa – tuttuun tapaan kovien asiantuntijoiden avustuksella. Asiantuntijavieraat: Tuuli Kassi, kiertotalouskonsultti, Ethica Oy Karoliina Pilli-Sihvola, erityisasiantuntija, Maa- ja metsätalousministeriö

Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama energiakriisi koettelee niin Suomea kuin laajemmin koko Eurooppaa. Suomessa suurinta huolta aiheuttaa sähkön hinta ja riittävyys, mutta myös liikkumisen ja lämmön polttoaineiden kallistuminen kurittaa ihmisten arkea. Onneksi ratkaisut ovat olemassa eli energiakriisi menee ennen pitkää ohi, mutta kuinka pitkä välitila meillä on edessämme? Millä poliittisilla toimilla saamme tarvittavat puhtaat teknologiat mahdollisimman nopeasti käyttöön? Näistä ja muista energiakriisin ajankohtaisista aiheista keskustelemme lokakuun TEK Talksissa aiheen asiantuntijoiden kanssa.

Innovation Deficits in Solving Climate Crisis - Where are the Blue Oceans for Climate Tech in Finland? "We already have the necessary technologies to solve climate crisis" is a phrase that you might hear often. And the phrase is correct in the sense that we do have the necessary climate technology, but unfortunately only few of those technologies are mature and many of the technologies are not even in the demonstration stage. The road to market maturity is long and full of dangers - a valley of death does not sound tempting! - and only a couple of climate technologies are market mature today. The technologies that have hit market maturity include such as solar and wind power, and also battery electric vehicles are at the very brink of achieving maturity. The favourable development of these technologies had not happened by chance but as a result of coherent technology and innovation policies. Several European countries have been kind enough to pay big dues on behalf of all of us to bring the technologies on the shelf and competitive with polluting alternatives. Also, these countries are now reaping what they sew since their RD&D investments now bear fruit as technology solutions developed in those nations are market leaders and provide jobs and income. What necessary climate technologies are we still lacking today and what could be Finland's role in providing them? How should our innovation system develop to enable Finland becoming a giant in climate technology? What are the roles of public and private sectors in making it happen? We will discuss these topics and much more with high-level experts!

Tekniikka mahdollistaa meille valtavasti hyvää kuten korkean elintason ja pitkän elämän, mutta toisinaan teknologiaratkaisut nojaavat vahingossa tai tahallaan syrjiviin tai epäeettisiin ratkaisuihin. Lukemattomien elämää parantavien käyttökohteiden lisäksi teknologialla on mahdollistettu myös ikäviä asioita: väärinlaskettuja sosiaalitukia ilman oikaisumahdollisuutta, äänestäjäkäyttäytymisen ohjaamista presidentinvaaleissa, naispuolisten työnhakijoiden syrjintää ja paljon muuta mikä sotii arvojamme ja oikeudenmukaisuuden tajuamme vastaan. Erityisesti epäkohtia paljastuu nykyisin algoritmikehityksestä jossa logiikan vinoumat jäävät helposti piiloon sekä kehitys- että käyttövaiheessa, mutta lukuisia esimerkkejä löytyy myös fyysisistä käyttöesineistä. Miten varmistamme teknologiaratkaisujen kehittymisen eettisempään suuntaan, vai tarvitseeko meidän edes tehdä sen eteen mitään? Ohjaako markkina vai tarvitaanko regulaatiota? Onko vastuu moraalisesta valinnasta yksittäisellä työntekijällä, esihenkilöllä vai organisaation johdolla? Millaisilla interventioilla päästäisiin poimimaan matalalla roikkuvia hedelmiä ja miten saisimme systeemistä muutosta aikaiseksi? Näihin ja muihin kysymyksiin vastaamme TEK Talksissa 15.4. klo 17-18.30 huippuasiantuntijoiden avustuksella! Tämänkertaiset keskustelijamme ovat: Julia Hämäläinen, COO & monimuotoisuusasiantuntija Inklusiivilta Milja Köpsi, mimmit koodaa -ohjelman vetäjä Matti Nelimarkka, tutkija Helsingin yliopistolta

Ilmaston lämpenemistä ei voida enää täysin pysäyttää vaan ilmakehään jo päästetty hiilidioksidi tulee nostamaan lämpötilaa vielä vuosikymmenten ajan. Mutta voisiko tilanteen vielä kääntää poistamalla hiiltä ilmakehästä? Hiilidioksidin sitominen tapahtuu orgaanisesti metsiin ja luontoon ihmisistä riippumatta, mutta sen lisäksi voisimme käyttää teknologisia ratkaisuja kaappaamaan hiilidioksidia pistemäisistä lähteistä eli niin sanotusti piipun päästä, tai suoraan ilmakehästä. Hurjimmat visionäärit ovat ehdottaneet myös uudenlaisia ilmastonmuokkausmenetelmiä, kuten esimerkiksi merien raudoittamista hiilensidonnan lisäämiseksi tai auringon säteilyn rajoittamista sirottamalla stratosfääriin rikkiä tai ampumalla avaruuteen peilejä. Miten erilaisiin ilmastonmuokkaus- ja hiilen talteenoton vaihtoehtoihin pitäisi suhtautua? Mikä niiden rooli voisi olla Suomen ilmastotyössä, entä EU-tasolla ja globaalisti? Millaisia liiketoimintamahdollisuuksia näihin liittyy ja mistä löytyy markkinajohtajat? Voisiko Suomella olla tässä menestymisen paikka? Näitä ja muita kysymyksiä aiheesta ja sen liepeiltä pohdimme huippuasiantuntijoiden avustuksella TEK Talks -webinaarissa 4.2. klo 16.30-18. Keskustelussa ovat mukana metsien ja ilmakehän vuorovaikutusten professori Jaana Bäck Helsingin yliopistolta, ryhmäpäällikkö ja erikoistutkija Antti-Ilari Partanen Ilmatieteen laitokselta sekä senior scientist Eemeli Tsupari VTT:ltä.