Yhdysvalloissa vuosittain vietettävä Mardi Gras on Louisianan vastine Suomen laskiaiselle. Karnevaali edustaa kristillisen paastoon laskeutumisen ohella hedonistista ylikulutusjuhlaa sekä rituaaliksi naamioitua irtiottoa arjesta.

Turun yliopiston Erica Åberg on tutkinut väitöskirjassaan (2020) suomalaisten ulkonäkönormien sukupuolittuneisuutta. Åberg on myös Ulkonäköyhteiskunta-teoksen (2019, Into Kustannus) kirjoittaja. Tässä jaksossa pohditaan monenlaisia ulkonäköön liittyviä asioita, kuten ulkonäön kommentointia, luonnollisuuden ihannetta, sosiaalista mediaa, tatuointeja ja jopa kainalokarvaestetiikan nyansseja. Lopuksi Åberg kertoo, kuinka hänen tutkimustyönsä on vaikuttanut hänen omaan suhtautumiseensa ulkonäköasioissa.

Tässä antropodin jaksossa Kaisa Nissi haastattelee antropologi Sakari Mesimäkeä. Hän on Cambridgen yliopiston väitöstutkija, joka tutkii start up -yrittäjyyttä Suomessa.

Millaista on länsimaalaisten elämä Intian Varanasissa tai Goalla? Entä kuinka etnografinen elokuva soveltuu tutkimukseen, jossa tarkastellaan kansainvälisen koulun nuorten arkea Suomessa? Haastattelussa Tampereen yliopiston Mari Korpela, jonka tutkijanura on keskittynyt erityisesti ekspatriaattielämän ymmärtämiseen.

Mikrobit ovat kaikkialla ympärillämme – ympäristössä, ihollamme ja sisällämme. Mikrobien tutkimus on perinteisesti ollut bio- ja lääketieteiden alaa. Tässä jaksossa professori Salla Sariola kertoo, mikä on etnografian rooli mikrobien sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa. Miksi poikkitieteellisyys ja menetelmälliset kokeilut ovat tässä tutkimuksessa tärkeitä? Entä voiko mikrobi olla etnografinen subjekti?

”Emmä varmaan sitte jos on niinku muutama päivä -- jäljellä, ni kiitä itteeni siitä että mä oon -- siivonnu niin kauheesti, tiäksä, tai että mä oon ollut niin ahkera haravoimaan. Että kyllä sitä miettii niinku ihan muita asioina siinä.” Sairaalapapin työ on muuttunut ajan saatossa ankarasta saarnaajasta ja huonojen uutisten lähettiläästä vierellä kulkijaksi ja kuuntelijaksi. Millaista papin työ on kuoleman äärellä ja miten kuoleman kohtaaminen on Suomessa muuttunut? Jaksossa Annamari Simpanen kertoo työstään sairaalapappina saattohoidossa. Haastattelijana toimii Kaisa NIssi.

Mitä on antropologinen miesten ja maskuliinisuuksien tutkimus? Mitä tarkoittaa hegemoninen maskuliinisuus? Tässä monologijaksossa pohditaan, mitä antropologinen ajattelu voi tarjota kriittiselle miestutkimukselle. Entä miten antropologian kautta voidaan kuvitella uusia maskuliinisuuksia?

Millainen on suomalaisen suhde marjoihin? Tämän kertaisessa jaksossa perehdytään marjoihin tapojen, merkitysten ja ruokakulttuurin kautta. Jaksossa vieraana on kulttuurihistorian tutkija, dosentti, filosofian tohtori Hannele Klemettilä-McHale.

Hyttyset, nuo kesäiltojamme kaunistavat kiusankappaleet, ovat olleet suosittu myyttien aihe. Syitä pohjoisten alueiden hyttyspaljoudelle on etsitty muun muassa pirusta, poroista, valkeista kesäöistä ja muinaisista hirviöistä.

Valtionrajojen jarruttaessa ratkaisuja ekokosmopolitanismi voisi vaikuttaa luontevalta viitekehykseltä ilmastokriisin hillitsemiseksi, mutta se ei ole onnistunut saamaan näkyvyyttä poliittisessa keskustelussa. Löytyisikö luonnon oikeuksia korostavasta ajattelusta sopivampia keinoja koko planeettaamme koskevien haasteiden ratkaisemiseksi?