Puheen Aamussa jo legendaksi muodostuneen Erä-Allun tarina kertoo siitä, kuinka Alina Kulo ensimmäisellä Lapin reissullaan sai nuotion syttymään kahdella tikulla. Syntyi Erä-Allu. On aika kohdata Ylen toinen erälegenda, Mikko "Peltsi" Peltola, Erä-Peltsi. Erä-Allun tarina on Peltsille tuttu. Erityisesti siinä viehättää, ei niinkään sankariteko, vaan se miten tarina on kerrottu. Eräily ei olekaan sankaruuden mittaamisen paikka, tärkeintä kaikessa on turvallisuus. Ehkä yllättäen eräilyharrastusta ei kannata aloittaa jääkärin, vaan toisen kokemattoman kanssa. Tahti on sama ja molemmat oppivat. Ensimmäinen talviyö ulkona voi olla lähellä, vaikka kotipihalla. Eräilykavereita löytyy esimerkiksi Facebookin retkeilyaiheisilta sivuita, naisille löytyy omia ryhmiä. Eikä kaikkien tarvitse olla "eräpeltsejä". Erä-Peltsikin oli ennen glitter-Peltsi, joka kyllä aina on viihtynyt metsässä. Juuri ilmestynyt Peltsin toinen luonto -sarja kiinnittää huomiota myös luonnon muuttumiseen. Suomessa se näkyy esimerkiksi talvissa. Epävakaat talvet ja talven luonteen muuttuminen ei ole vain etelän juttu, muutoksen huomaa pohjoisessakin. Tv-sarjat eivät synny yksin. Kokemuksia jakaa kuvaaja Juha Korhonen, joka on mukana kaikessa siinä, missä Erä-Peltsikin. Viikon reissun päälle hikiset, likaiset kaverukset saattavat istua tulella hetken hiljaa, ottaa hartiat rentouttavan hömpsyn ja painaa pään makuupussiin pehmeyteen. Puheen Aamussa toimittajina Alina "Erä-Allu" Kulo, Juhani Kenttämaa ja Anna Cadia.

Kansainvälisessä sci-fi-järkäle Foundationissa näyttelevä Laura “Anna” Birn kävi Puheen Aamun vieraana Anna-festivaalien pääpäivänä. Puheen Aamun toimittajat Anna Cadia, Juhani “Anna” Kenttämaa ja Alina “Anna” Kulo jututtivat Birniä muun muassa Annana olemisesta, Limerickistä sekä tietenkin hänen roolistaan Demerzelinä.

Kirjailija Katja Kettu tuli ystäväviikolle kylään kirjojen kanssa. Mukana on tuore Ismo Alanko elämäkerta ja viisautta liki sadan vuoden takaa. Ketun viimeisin työ on elämäkerta Ismo Alangosta. Haastateltavina oli Alangon lisäksi soittajia ja lähipiiri, sitä varten käytiin läpi koko Alangon uran biisikatalogi. Raakamateriaalia kirjaan oli 3000 sivua. Kirjan kirjoittaminen henkilöstä, jota ihailee ja jonka työtä arvostaa, ei lähtökohtaisesti ole helppoa. Työn alkuvaiheen “vau Ismo!” regressio 15-vuotiaaseen tyttöön tasaantui. Kirjamessuilla tutuksi tullut Alanko näyttäytyi taas ihailun kohteena. Karisman huomaa, kun hän nousee lavalle. Kirjan tekemisen ristiriidoista Kettu sanoo, että ilman niitä kirjasta olisi tullut pintapuolisempi. Vaikka se ei rokkipoliiseja kiinnostakaan, kirjassa on herkkyyttä ja sitä tehdessä on nauraa rätkätettykin. Toinen Ketun mukanaan tuoma kirja on Todellisuuden ihmemaailma vuodelta 1924. Se on kirja täynnä ihmeellisiä asioita. Siinä mietitään, miten ilmasta saataisiin ruokaa tai mitä on atoomienergia. Kirjasta löytyy myös manalan hiljaisten vesien sokea asukas olmi, joka saa silmät, jos se saa valoa. Herppiin on hyvä lopettaa. Puheen Aamussa toimittajina Juhani Kenttämaa, Alina Kulo ja Anna Cadia.

Ystäväviikon vieras toimittaja, juontaja Jenni Pääskysaarelle aamuradio on tuttu myös työnä. Parikymppisen heräämiset KISS Fm:n aamuihin tarkoittivat pitkää työpäivää, mutta nuorena jaksoi. Radion tekeminen kuitenkin sotkee radiosuhteen, kuuntelu on vaikeaa miettimättä, miten itse tekisi saman. Puheen Aamu on tuonut elämään uusia asioita, esimerkiksi tiedon siitä, mikä on kampanisu. Herpit taas saivat tarttumaan Kaisa Häkkisen Suomen kielen etymologiseen sanakirjaan ja perehtymään sanan lisko alkuperään. Kaikki johtaa karmaisevaan basiliskiin. Jenni Pääskysaaren esikoisromaanin, Mielen maantiede, kannessa on tyttö rippikuvassa KISSin Genen Simmonsin demon-maski piirrettynä kuvan päälle. Genen uhkaava kyyry Suosikin sivuilla, platform-kengillä lompsiminen, se kieli. Pääskysaarelle KISS ja Gene edustivat kaikkea sitä, mitä hän itse tai kirjan päähenkilö, ei ollut. Raskaan musiikin kautta pystyi käsittelemään tunteita ja elämän synkkiä sävyjä, sellaisia, joita muuten ei voinut sanoa ääneen. Mielen maantiede on autofiktio elämästä Vantaan Korsossa. Korson maine oli ja on kova, Pääskysaaren mukaan se oli maine, jota itsekin mehusteltiin ja jota ei haluttu kumota. Tulipalo parkkipaikalla oli asia, joka tapahtui ja kirjassa asiat ovat niin kuin ne silloin olivat, jälkikauhistelu ja -viisastelu on jätetty pois. Korso on kuitenkin universaali asia. Se on esimerkki yleisluontoisemmasta kokemuksesta kirkkiksestä samalla postinumeroalueella, siitä miten kasvu- ja asuinympäristö vaikuttaa meihin. Se on kokemus unelmista ja haaveista. Yhdelle se oli röökin polton aloittaminen, toiselle oma huone. Paikan nimellä ei ole väliä, kokemus on sama. Puheen Aamussa toimittajina Anna Cadia, Alina Kulo ja Juhani Kenttämaa.

Muusikko Samae Koskinen saapui ystäväviikon kylään läpi kaoottisen aamun. Tunnolliseksi ihmiseksi tunnustautuva ammattiesiintyjä näkee toistuvasti painajaista myöhästymisestä. Unessa joku pilaa aikataulut tai ehtimistä edeltää kaaos. Tämänhetkinen tilanne pienten lasten perheenisänä heijastuu uniin - koko ajan joku vaatii jotain. Päivät ovat täysiä, mutta Koskinen tietää, että näitä kiireisiä vuosia tulee vielä ikävä. Keikalla, lavalla artistina, saa hetkeksi valon itseensä toisella tapaa. Kuuntelijan huomio on, että Samae Koskisen yllä näkee usein metallimusiikkipaitoja. Koskinen sanoo kasvaneensa metallin, äärimetallinkin äärellä, ja kotona soi vieläkin punk ja heavy. Nopea musiikki sopii kokkailuunkin, mutta kun vieraat istuvat pöytään, vaihtuu sointi bossanovaan. Ristiriitaisen ihmisen maailmaan mahtuu monenlainen musiikki. Samae Koskinen oli myös yksi Puheen pöytäroolipeliliven Uuden maailman ruhtinaat pelaajista. Peli jätti kipinän virittää vanhaa harrastusta uudelleen. Pelaaminen on ennen kaikkea sosiaalista puuhaa ja yksi osa nörttiyttä, titteli, jonka Koskinen kantaa ylpeästi. Puheen Aamussa toimittajina Alina Kulo, Juhani Kenttämaa ja Anna Cadia.

Ensin tarjoiltiin nakkeja ja sitten nostettiin karpaasi. Näin kuvaa Puheen Aamun ystäväviikolle kylään kutsuttu punk-laulaja ja kirjailija Anni Lötjönen tapahtumia, joiden alkujuonne meni kutakuinkin järjestyksessä kirjoita kirja, käy kirjamessuilla ja saa kutsu kirjamessujen jatkoille Ruotsin suurlähetystöön. Siellä Anni Lötjönen huomasi olevansa osa kirjallista joukkoa, joka pitää sylissään karpaasia, hiihtäjä Jari Isometsää. Sen verran vaikuttavasta tapahtumasta oli kyse, että Lötjönen haluaa lanseerata karpaasin nostamisen kaikkeen. Kyse on voimasta ja vastavoimasta. Joskus kyse on karpaasista makaamassa pyörätiellä, joskus se on henkinen tulppa tekemisen tiellä. Bänditouhut Anni Lötjönen aloitti aikuisiällä, kolmikymppisenä. Laulu- ja soitinyhtye Huora on hänen ensimmäinen bändinsä. Se alkoi vitsinä, löysi nopeasti suosionsa ja on nyt koronan määrittelemällä tauolla. Vaikeaksi sanottu toinen levy syntyi ensimmäisen levyn bensoilla, oikeasti vaikea oli kolmas levy. Lötjönen sanoo, että halu olla parempi kuin itse on -ajatus oli este kirjoittamiselle. Sanot sen, mitä ajattelet -ajatus taas avasi blokin. Huoran kolmas levy on tehty ja masteroitu ja odottaa julkaisua. Anni Lötjösen kirja Loppuunpalamaton kuvaa hänelle tuttua maailmaa, burnoutia. Lötjönen sanoo ladanneensa siihen, kuten myös biisiensä teksteihin, omaa propagandaansa. Burn out ei ole häpeä tai epäonnistuminen. Vielä vähän kehittelyn asteella on idea koko elämän mittaisesta neuvolasta, systeemistä, joka auttaa toista ihmistä voimaan paremmin. Nimittäin eniten auttaa se, että ollaan ihminen ihmiselle. Puheen Aamussa toimittajina Juhani Kenttämaa, Alina Kulo ja Anna Cadia.

Puheen Aamun ystäväviikolle kylään kutsuttu Saku Tuominen on yrittäjä, luova johtaja, kirjailija, ravintoloitsija, oliiviöljyn tuottaja ja innostuja. Monessa mukana ollut Tuominen nähdään luovana ihmisenä, mutta itse hän painottaa uteliaisuutta. Luovuus pysähtyy ajatukseen eihän me niin voida tehdä - ja alkaa kun kysytään, vai voidaanko, entä jos asiat oikeasti voisi olla toisin. Enemmän kuin prosesseja, luovuustekniikoita tai laatikon ulkopuolelta ajattelua tarvitaan sen miettimistä, miksi itse ei näe omaa laatikkoaan pidemmälle. Ihmisinä meitä vaivaa tyytymättömyys ja ainainen riittämättömyyden tunne. Täydellisyyden tavoittelu on ansa, sanoo Tuominen. Keskitymme siihen, että sähköpostin inbox näyttää nollaa, samaan aikaan hienot ja tärkeät asiat jäävät tekemättä. Tyhjä inbox ei voi olla elämän tarkoitus. Saku Tuomiselle ymmärrys siitä, kuinka vähän ymmärtää, on avannut näkemään maailman uudesta kulmasta. Yksi merkittävä tekijä tässä on ollut luonto. Rakastamme vastaleikatun ruohon tuoksua ymmärtämättä miksi. Tuoksu onkin hätähuuto, luonnon nerokas keino viestiä uhasta ja suojata ravinteet. Kaiken tämän yllä on iso kysymys: entä jos elämme ihan tosi hienossa maailmassa, mutta emme vain huomaa sitä. Puheen Aamussa toimittajina Alina Kulo, Juhani Kenttämaa ja Anna Cadia.

"Iso yllätys olla täällä", sanoo Puheen Aamun Pekan päivän vieras, keittiömestari Pekka Terävä. Yllätys on molemminpuolinen, Terävän henkilöllisyys paljastui toimittajille vasta studiossa. Pekka nimen alkuperää Terävä ei tiedä, mutta sanoo, että Pekka on ylväs ja mahtava, tasapainottava nimi. Terävän Olo-ravintola palkittiin Michelin-tähdellä 2011. Tähden saaminen on hieno asia, se on tunnustus hyvästä työstä, mutta oma tähti ja vieraat ravintolaan ansaitaan joka päivä. Asenne keittiössä ratkaisee. Tähden säilyttämistä enemmän Terävän työtä ohjaa ajatus toisesta tähdestä. Kyse ei ole niinkään ruoasta, tekniikat osataan kyllä. Kyse on siitä, miten palvelu ja tunnelma tehdään jokaiselle asiakkaalle omaksi. Europpalaisissa tähtiravintoloissa toistuu sama kaava. Terävä haluaa erottautua, olla ajan hengessä. "Jos kirkko heittäytyy, miksi ei tähtiravintolakin." Ruoka ei ole vain työtä, kokki kokkaa vapaallakin. Silloin ei keskitytä oikeaan konsistenssiin tai happoihin, vaan ruoka on hetki ja tunnelma, väline ihmisten yhdessäolemiseen. Vapaalla, stressitasot alhaalla, maistuu vähän keskinkertainen viini ja huonompi palvelukin paremmalta. Puheen Aamussa toimittajina Anna Cadia, Juhani Kenttämaa ja Alina Kulo.

Kohti darratonta juhannusta! Darravapaa on pääosin Instagramissa toimiva porukka, joka pyrkii antamaan vertaistukea etenkin nuorille aikuisille, joita ei enää kiinnosta käyttää alkoholia. Darravapaan taustalla ei ole päihdetyön ammattilaisia, vaan kaksi naista, jotka kyllästyivät tai huolestuivat omaan alkoholinkäyttöön. Darravapaa haluaa haastaa suomalaista alkoholikeskeistä kulttuuria ja on osa kasvavaa liikettä, joka kyseenalaistaa alkoholin käytön illanvietoissa ja muissa tapahtumissa, johon se on yleensä keskeisesti kuulunut. Puheen Aamussa Juhani Kenttämaan, Alina Kulon ja Anna Cadian vieraina olivat juhannuksen aatonaattona Darravapaa-yhteisön perustajat Laura Wathén ja Katri Ylinen, jotka avaavat tarkemmin miten alkoholinkäytölle löytyy vaihtoehtoja esimerkiksi näin juhannuksena. Ja mitä perusteita raitistelulle löytyy tässä ajassa?

Jalkapallossa tärkeintä on yhteisöllisyys. Näin sanoo jalkapallofani ja kentän laidalla seissyt äiti, Puheeltakin tuttu Mira Selander. Suosikkiseura Liverpool valikoitui kannatusbiisin, You Never Walk Alone, ja joukkueen silloisen valmentajan, Jürgen Kloppin, perusteella. Lapsuudesta Mira muistaa isän kanssa tehdyt tylsät retket jalkapallokatsomoon. Peli ei innostanut, mutta jalkapallo oli isän kanssa jaettu yhteinen kieli. Myöhemmin sama on tapahtunut omien lasten kanssa. Kun vanhempana seisoo kentän laidalla katsomassa takaisin mulkoilevaa lasta, on jalkapallo kuitenkin silta omien lasten maailmaan. Jalkapallo on silta myös maan kulttuuriin. Istanbulilaisessa katsomossa yleisön kannatus veti mukaansa, väliajalla haettiin omenateetä ja ottelun jälkeen lähipuistossa tuoksui kebab ja tuoreet tomaatit. Jalkapallo on myös yhteiskunnan näyttämö ja vahva vaikuttamiskanava. Rasismi ja mahtijoukkueissa rahan valta on saanut monia miettimään, mille tukensa antaa. Huuhkajien kannanotot rasismiin ja vähemmistöihin saavat Miralta kiitoksen. Fanituksessa Miralle hienoa on itsensä altistaminen jollekin. Saa iloita menestyksestä, mutta kestää heikotkin hetket. Jalkapallo on tunteiden opettelemista. Puheen Aamussa toimittajina Anna Cadia, Juhani Kenttämaa ja Alina Kulo.