Kun lämpöpumppujen määrä lisääntyy, osa korvaa myös sähkölämmitteisiä kohteita. Mitä vaikutuksia tällä on? Mitä haasteita ja mahdollisuuksia lämpöpumppujen yleistyminen tuo Suomen sähköverkolle? Tässä jaksossa pohditaan lisääntyvän sähkönkulutuksen ja vihreän siirtymän vaikutuksia energiamarkkinoilla. FinGrid on arvioinut, että sähköntuotanto kasvaa nykyisestä 80:sta terawattitunnista noin 140:een vuoteen 2030 mennessä.  Vieraana on markkinainnovaation yksikön päällikkö Jussi Matilainen kantaverkkoyhtiö FinGridistä. Hän muistuttaa, että sähkönkulutuksen jousto on aivan olennainen asia sekä sähkön riittävyyden että sähköverkkojen toimintakyvyn kannalta.  Jaksossa on mukana myös myyntijohtaja Petrus Monni Gebwell Oy:stä. 

Suomen energiantuotanto sähköistyy ja lämpöpumput ovat hankkeessa merkittävässä roolissa. Lämpöpumput hyödyntävät ilmaa, vettä, maalämpöä ja hukkalämpöä, joten ne ovat ympäristöystävällinen ja kustannustehokaskin tapa tuottaa lämpöä osana kaukolämpöverkkoa. Millaista on kaukolämmön tuotanto muuttuvassa energiamaailmassa? Millaisia ratkaisuja hiilivapaa lämmöntuotanto vielä vaatii? Jakson vieraina innovaatiojohtaja Simon Lintu Fortumilta sekä myyntijohtaja Petrus Monni Gebwell Oy:stä.

Suomalaisista kodeista noin puolet lämpiää kaukolämmöllä. Suora sähkölämmitys tai sähkölämmityksen ja lämpöpumpun yhdistelmä ovat toiseksi yleisimpiä. Öljylämmitteisiä talojakin löytyy vielä tuhansittain, mutta suunta on selvästi kohti uusiutuvia energiamuotoja ja lämpöpumppujen lisääntyvää käyttöä. Niiden avulla saadaan hyödynnettyä hyvin esimerkiksi hukkalämpö. Suhdeluku uusiutuvat / fossiiliset on kaukolämmön tuotannossa karkeasti nyt 70/30. Vuonna 2035 Suomen lämmön- ja koko energiatuotannon pitäisi olla 100% hiilivapaata. Miten siihen päästään? Ja voiko vihreä siirtymä itse asiassa vähentää kuluttajan kustannuksia? Jakson asiantuntijoina ovat kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjärjestelmät -tutkimustiimin vetäjä Miika Rämä teknologian tutkimuskeskus VTT:stä sekä myyntijohtaja Petrus Monni Gebwell Oy:stä.