Kirjoissa ja elokuvissa rikollinen palaa usein rikospaikalle - ja eikös se ole oikeastaan aika luonnollinen juttu? Oikeassakin elämässä on jännä käydä vuosien jälkeen paikoissa, joista on paljon muistoja. Vieläkö kohteessa näyttää tutulta ja millaisia muistoja reissu nostattaa mieleen? Anna-Kaisa Brenner patikoi ensi kertaa 1980-luvun alussa inarilaiseen Pielpajärven erämaakirkkoon. Tiettömään erämaahan rakennettu kirkko teki tuolloin suuren vaikutuksen. Niinpä lähes päivälleen 39 vuotta myöhemmin hän käveli saman reitin uudelleen. Oliko mikään muuttunut?