Viimeisessä Metsäradiossa muistellaan menneitä. Kuulemme ohjelmassa muun muassa mistä Metsäradio sai aikanaan alkunsa. Lisäksi luontotoimittaja Minna Pyykkö tapaa Metsäradiota toimittaneen Raino Hurmeen. Hän muistelee millaista ohjelmaa on ollut tehdä aikojen saatossa. Ohjelman juontaa Juha Blomberg.

Yhä useampi hakeutuu eräoppaan opintoihin vanhemmalla iällä. Onko kyseessä uran vaihto, elämänmuutos vai vaan välivuosi? Syitä on yhtä monta, kuin on opiskelijaakin. Vantaalainen Kohtasen pariskunta oli pitkään pohtinut irtiottoa arjesta, mutta nopea päätös eräopaskouluun lähtemisestä yllätti ehkä heidät itsensäkin. Eräänä elokuisena päivänä lääkealalla tutkimuskoordinaattorina työskentelevä Kaisa ja metsätalousinsinöörinä kaupunkiympäristön virkistysmetsänhoidossa toimiva Retu pakkasivat auton ja ajoivat Muonioon. Nyt jo takaisin Etelä-Suomeen palanneen pariskunnan tapasi retkeilytoimittaja Joppe Ranta, joka ensi töikseen kysyi: mikä oli se tuntemus sillä hetkellä, kun auto pysähtyi Olostunturin juurelle ja edessä oli vuoden mittainen hyppy tuntemattomaan?

Ritva Kovalaisen ja Sanni Sepon viimeisin valokuvaprojekti on Pohjoistuulen metsä, joka on heidän metsätrilogiansa viimeinen osa. Sen mukana he pääsivät kuvaamaan Värriön luonnonpuistoon, joka oli kuvaajille ikimuistoinen kokemus. Seuraavaksi pääsemme Ritvan mukaan tutustumaan, miltä luonnonpuistossa näyttää. Toimittaja on Kerttu Kotakorpi.

Ritva Kovalainen on pitkän linjan valokuvataiteilija. Hän on tehnyt 30-vuotisen uransa aikana lukuisia näyttelyitä ja kirjoja erilaisista näkökulmista liittyen metsiin yhdessä valokuvaaja Sanni Sepon kanssa. He saivat viime vuonna valtion tiedonjulkistamispalkinnon työstään. Toimittaja Kerttu Kotakorpi kävi jututtamassa Ritva Kovalaista hänen urastaan.

Mitä tehdä kun lumimyrsky yllättää ja suunta häviää? Miten totaalisessa whiteoutissa löytää oikean suunnan? Suomen ehkä tunnetuin löytöretkeilijä Patrick ”Pata” Degerman käy läpi vaaratilanteita mihin hiihtovaeltajat tai retkiluistelijat voivat joutua ja kertoo miten niistä selvitään. Hän käsittelee satelliittinavigaattorin toiminnan ja oikeanlaisen käytön sekä muistelee hetkeä kun häneltä Amazonin sademetsässä GPS pimeni täysin. Vaikka elektroniikka on meillä vahvasti läsnä ja otettu retkikuntien hyötykäyttöön, ei perinteistä karttaa ja kompassia silti ole hylätty. Haastattelun kuvitteellisessa lumimyräkässä suuntaa ottaa Pata Degerman, kun untuvatakkiin sekä myrskylaseihin pukeutunut retkeilytoimittaja Joppe Ranta kiertää mikrofoninsa kanssa kehää.

Tunnista 100 lintulajia on varmaan jo monelle tuttu, mutta oletko kuullut muista 100 lajia -haasteista? Luonnontieteellisellä museolla on viime vuodesta asti ollut 100 lajia -haasteet myös kasveille, sienille ja hyönteisille. Viime syksynä myös perustettiin uusi, koululaisille tarkoitettu 100 lajia -haaste, jossa voi etsiä lajeja mistä tahansa lajiryhmästä. Mitä kaikkia lajeja voi löytää talvisesta luonnosta, siihen meidät johdattaa Luonnontieteellisen keskusmuseon Ronja Saarinen sekä luontokasvattaja Jenni Skaffari ja Taru Lindgren. Myös Terälahden koulun oppilaat Lauri, Eikka ja Ida kertovat lajihavainnoistaan. Toimittaja on Kerttu Kotakorpi.

Tampereen Terälahdella toimii yksi Suomen luontokouluista. Siellä opetetaan eri-ikäisille lapsille lajituntemusta ja muita tarpeellisia elämän taitoja. Luontokasvattajat Taru Lindgren ja Jenni Skaffari kertovat luontokoulun arjesta. Myös koulun oppilaat Eikka, Lauri, Ida sekä Martti kertovat kokemuksiaan. Toimittaja on Kerttu Kotakorpi.

Tuusulanjärvi eteläisessä Suomessa on jo muutaman vuoden ajan ollut retkiluistelijoiden paratiisi. Sosiaalisessa mediassakin tunnettu Jäähavaintomiehet tutkii jään koostumusta sekä paksuutta ja auraa järvelle pitkän luistelubaanan, jota ulkoilijat voivat turvallisesti käyttää. Jäähavaintomies Antti Niemi saapui retkeilytoimittaja Joppe Rannan kanssa Tuusulanjärven rantaan juuri, kun tuuli kääntyi ja keli muuttui talviseksi. Järvi oli jäätymässä, vaikka vesi vielä liplatteli rantakivillä, kun kaksikko jutteli jäiden lukemisesta, turvallisesta liikkumisesta ja retkiluistelusta.

Näin talvisin moni ruokkii lintuja pihallaan. Se on mukava tapa tutustua lintuihin, seurata niitä ja tietenkin myös auttaa lintuja selviytymään talven yli. Linnut ovat merkittävästi vähentyneet viime vuosikymmeninä maankäytön muutosten, elinympäristöjen heikkenemisen ja ilmastonmuutoksen vuoksi. Uusi tutkimus paljastaa, että myös lintujen talviruokintapaikat ovat vähentyneet Suomessa. Toimittaja Kerttu Kotakorpi jututti tutkimuksesta väitöskirjatutkija Anna Haukkaa Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.

Leski Ilma Lindgren oli ollut poimimassa Saimaalla Lempiäisen tilan metsässä puolukoita vuonna 1914. Talollinen August Lempiäinen oli suuttunut tästä, vaati saada marjoista korvauksen ja otti marjat. Lindgren haastoi hänet käräjille ja asiaa puitiin aina korkeimmassa oikeudessa asti, joka päätyi vuonna 1920 siihen, että marjojen poiminen toisen maalta ei ollut rangaistava teko. Tämä oli tärkeä ennakkotapaus laintulkinnasta, ja jokamiehenoikeudesta alettiin puhua laajemmin sen jälkeen 1930 luvulla. Miltä jokaisenoikeudet näyttävät vuonna 2025? Siitä juttelevat nyt ympäristöoikeuden professori Kai Kokko ja luontotoimittaja Minna Pyykkö.