Jenni on 34-vuotias kahden lapsen yksinhuoltajaäiti ja leski. Lapsuudestaan Jenni muistaa kuinka vanhemmat vaivaantuneina hoitivat jonkinlaisen seksuaalikasvatuksen pois alta ja antoivat ymmärtää, että näistä asioista ei enää sovi puhua. Murrosiän kynnyksellä etelänlomilla Jenni löysi itsensä ensi kertaa mieskatseen alta ja lähti sen kautta tutkimaan omaa seksuaalisuuttaan ja seksikkyyttään – turvallisesti vanhempiensa seurassa ohikulkijoiden vilkuillessa ja huudellessa perään. Aikanaan löytyi itseä vanhempi kumppani, jolla oli lapsia jo ennestään. Pariskunta sai kuitenkin viettää suhteen alun kuherruskautta rauhassa lasten ollessa mukana vain pienen osan ajasta. Kun Jenni puolisonsa kanssa halusi yhteisiä lapsia, tapahtui kaikki helposti. Elämässä oli myös rakennus- ja remonttiprojekteja, jotka toivat etäisyyttä kumppanusten välille. Kunhan unelmien koti olisi valmis, olisi vihdoin aika aloittaa yhteinen loppuelämä. Jennin puolisolta löytyi muiden tutkimusten yhteydessä laajalle levinnyt syöpä, ja yhteiseksi loppuelämäksi jäi lopulta vain kolme kuukautta. Jenni leskeytyi reilut kaksi vuotta sitten ja päätti silloin, ettei halua elämäänsä uutta parisuhdetta, mutta seksiä hän ei haluaisi lopettaa. Seksiseuran etsiminen jännitti, kun ei ollut sitä turvallista parisuhdetta, jossa kelpasi kaikkien äitiyden tuomien muutosten kanssa. Jenni lähti seksitapaamisten avulla selvittämään kelpaisiko edelleen, ja lopulta löytyi myös suhde, joka toimii täydellisesti tässä elämäntilanteessa.

Ilona on nelikymppinen uusperheen äiti. Esimurrosiässä Ilona oli ikäisiään kehittyneempi ja muistaa saaneensa myös ei toivottua huomiota. 11-vuotiaana hänen kehollista koskemattomuuttaan loukattiin, mutta vasta pari vuotta sitten hän on puhunut muille sukulaismiehensä teosta. Ilona kokee uskonnollisissa piireissä vallinneiden asenteiden vaikuttaneen omaan seksuaalisuuteensa – parisuhdetta hän ajatteli perheen perustamisen ensiaskeleena, eikä tilaa ja ajatusta seksuaaliselle nautinnolle ollut. Hän hakikin kumppania etsiessään ensisijaisesti hyvää isää tuleville lapsilleen. Löytyi puoliso, jonka myötä heistä tuli samantien uusperhe. Kahdenkeskistä kuherteluaikaa ei ollut, vaan seksiä harrastettiin alusta alkaen hyssyttelymeiningillä, ja pian myös kellon kanssa suorittaen, kun toivottua yhteistä lasta ei alkanutkaan kuulua. Raskauksien, synnytysten ja imetysten aikana Ilona on tuntenut kehonsa ihanana ja kykenevänä. Symbioottisen pikkulapsiajan jälkeen Ilona ei voinut laittaa haluttomuuttaan enää elämäntilanteensa piikkiin. Lopulta Ilona ihastui toiseen ihmiseen ja huomasi, että hän pystyy kokemaan myös pitelemätöntä kihelmöintiä. Hän teki aloitteen avoimesta suhteesta ja puolen vuoden harkinta-ajan jälkeen puolisokin piti ajatusta hyvänä. Merkittävin seksuaalinen herääminen onkin tapahtunut vasta suhteen avaamisen myötä, ja lisäksi parisuhteen keskusteluyhteys on parantunut.

Tuuli on kolmekymppinen pian neljän lapsen äiti. Vaikka varsinainen seksuaalikasvatus lapsuudessa olikin vähäistä, on hän saanut hyvät eväät hyvin lempeän ja lapsentahtisen kasvatuksen myötä. Tuuli alkoi seurustella jo nuorena nykyisen puolisonsa kanssa ja he ehtivätkin olla pitkään yhdessä, ennen kuin ensimmäinen lapsi toivotusti sai alkunsa. Lapsia on tullut noin parin vuoden ikäeroilla ja Tuuli on nauttinut äidin roolistaan. Pitkässä parisuhteessa on ollut helpompi sietää erilaisia vaiheita, myös seksittömiä kausia, kun aiemminkin on selvitty erilaisista haasteista ja myös pidemmästä erossaolojaksosta. Tuulille tärkeää on henkinen yhteys kumppaniin ja hyvät keskustelut aiheesta kuin aiheesta ovatkin tärkeä osa seksielämää. Orgasmiherkkyys on parantunut synnytysten myötä ja pikkulapsiarjessa seksin laatu korvaa määrän. Perheeseen on syntymässä tänä vuonna uusi vauva ja Tuuli nauttii kotonaolosta lasten kanssa. Hän tietää, että aikanaan on taas aikaa ja tilaa kaikille muille rooleille elämässä.

Jannica on neljäkymppinen kahden lapsen äiti, joka odottaa sinkkuna kolmatta lastaan. Jannican lapsuus oli rankka eikä hän ajatellut koskaan perustavansa perhettä, koska ei halunnut kenellekään samanlaista elämää. Seksuaalikasvatus lapsena oli roskalaatikosta löytyneet pornolehdet ja salaa katsotut elokuvien seksikohtaukset. Aikuisena hän kuitenkin päätyi tasapainoiseen ja hyvään parisuhteeseen, jossa tuntui turvalliselta haluta lapsia. Perhe-elämä oli hyvää, seksielämä ei niinkään. Pitkät imetykset ja lasten kanssa oleminen helpotti sitä, ettei suhteessa ollut juurikaan seksiä, jota Jannica olisi kovasti kaivannut. Lopulta parisuhde kariutui ja muuttui toimivaksi vanhemmuuskumppanuudeksi. Sinkkuna ja uusissa suhteissa Jannica on päässyt toteuttamaan seksuaalisuuttaan paremmin. Yhdessä suhteessa hän tuli raskaaksi, mutta menetti vauvan ennenaikaisessa synnytyksessä. Hän tuli samassa suhteessa uudelleen raskaaksi, mutta isä ei ole kuvioissa mukana ja Jannica odottaa vauvaa tyytyväisenä yksin. Normaaliolosuhteissa paljon ulkona käyvä Jannica on nyt hakenut seuraa Tinderin kautta ja huomannut, että raskaus on tehnyt hänestä entistäkin ronkelimman, vaikka standardit ovat muutenkin korkealla – Jannican kanssa keskustelu kannattaa aloittaa ulkonäön kommentoinnin sijaan vaikka politiikasta.

Sonja on kolmekymppinen yrittäjä, joka asuu kahden lapsensa ja aviomiehensä kanssa. Nuorena naimisiin mennyt pari toivoi kovasti lapsia, mutta joutui odottamaan pitkään ja turvautumaan myös lapsettomuushoitoihin. Kun lasta tehtiin kello kaulassa, tuntui seksi keinotekoiselta. Pitkään toivottu toinen lapsi kuoli kehityshäiriöiden vuoksi kohtuun viikolla 24 ja suru laskeutui perheeseen. Kun Sonja odotti kolmatta lastaan, hän otti kaikki vuosien aikana kerryttämänsä opit käyttöönsä ja valmistautui synnytykseen huolella. Synnytys sujui kuin unelma siihen asti kun hän oli 10 cm auki. Synnytys päätyi lopulta kiireelliseen sektioon ja Sonjasta tuntui, että hänen kehonsa petti hänet taas kerran. Sonja ja hänen miehensä ovat päässeet käsittelemään lastensaantiin liittyneitä haasteitaan ammattilaisten kanssa ja heidän suhteensa on vahvistunut yhteisten koettelemusten myötä. Aina toinen ei ole ymmärtänyt mitä toinen käy läpi, mutta yhteisen tahtotilan ansiosta he jatkavat matkaansa yhdessä ja haaveilevat muutaman päivän irtiotosta ja kahdenkeskisestä ajasta muualla kuin rautakaupassa.

Heidi on 33-vuotias kahden lapsen äiti. Lapsuudessa seksuaalikasvatusta väisteltiin ja teini-ikäisenä Heidin äiti teki hyvin selväksi, että pussailu tytön kanssa ei käy päinsä. Hän huomasi myös sateenkaariväen sisällä bifobiaa, ja saikin lopulta seitsemän vuoden ikäerolla kaksi lasta suhteista miesten kanssa. Avioeron jälkeen Heidi sai vihdoin tilaa etsiä itseään ja paikkaansa. Hän on vuosien varrella pohtinut paljon omaa identiteettiään ja sitä, kuinka tarkasti sitä oikeastaan edes tarvitsisi määritellä. Omien lasten seksuaalikasvattaminenkin on tuntunut välillä vaikealta, mutta Heidi on ymmärtänyt miten hänellä on lupa olla keskeneräinen ja selvittää lasten kanssa yhdessä niitä asioita, joihin ei osaa suoraan vastata. Nyt elämä tuntuu hyvältä vuoroviikkovanhempana ja ihanan naisen tyttöystävänä. Heidi tietää, että elämä on jatkossakin täynnä kasvua, jonka toivottaa tervetulleeksi.

Eriika on 35-vuotias ensimmäistä lastaan odottava bi-nainen. Alun perin hän ei edes halunnut lapsia, mutta lopulta lasta pitikin alkaa tehdä vauhdilla, kun Eriikalla todettiin PCOS. Eriikalla on jo lapsuudesta ja nuoruudesta lähtien ollut turvallinen olo toteuttaa omaa seksuaalisuuttaan ja Reginan naisen unelmia lukiessaan hän tuli hyvin tietoiseksi siitä millaisista asioista itse kiihottuu. Eriika kokee olevansa todella seksuaalinen ja seksi on heidän parisuhteessaan erittäin tärkeä asia. Häntä pohdituttaakin se, kuinka seksielämä muuttuu lapsen myötä. Siirtymä äidiksi ei ole Eriikalle helppoa, sillä hän ei tunnistaa itseään perinteisestä äitiyden kuvastosta eikä ole koskaan kokenut olevansa mitenkään perinaisellinen. Hän iloitsee kuitenkin siitä, kuinka sallivaan ilmapiiriin lapsi saa syntyä ja miten pariskunnan moninaiset ystävät tulevat rikastuttamaan lapsen elämää niin, että siinä missä Eriika itse aikoo olla omanlaisensa äiti, saa lapsikin olla oma itsensä, vaikka sitten kapinoisikin vanhempiensa arvoja, valintoja ja mielipiteitä vastaan.

Aino on 35-vuotias kahden lapsen äiti. Aikanaan kuvioihin tuli ensin vaikea masennus, sitten puoliso ja lopulta kaksi koko vauvavuotensa päivin öin itkenyttä vauvaa pienellä ikäerolla. Oman mielen, kehonkuvan ja väsymyksen kanssa kamppailu on tuonut haasteita, mutta Aino ei osannut aavistaa, että ehkä eniten omaan hyvinvointiin ja seksuaalisuuteen vaikuttaisi aika, jolloin lapset eivät olisi enää niin tarvitsevia, vaan tulisi aika huomata kaikki ne valvomisen alle jääneet käsittelemättömät haasteet. Muutto toiselle paikkakunnalle toi niin hyviä kuin kuormittavia asioita – turvaverkot olivat lähempänä ja kahdenkeskistä aikaa enemmän, mutta taloa remontoidessa meni lähes kaikki vapaa-aika. Kahden etänä työskennelleen opettajan ja kotona olleiden lasten perheessä oli koronakevät kaukana mukavasta downshiftaamisesta eikä seksi ensimmäisenä mielessä. Aino uupui ja on pikku hiljaa löytämässä omaa hyvinvointiaan tukevaa rytmiä elämäänsä muun muassa alanvaihdoksen myötä. 

Oodi on 29-vuotias muunsukupuolinen kahden lapsen vanhempi. Hän kasvoi hyvin konservatiivisessa vanhoillislestadiolaisessa kodissa, ja pyrki elämään hänelle asetettujen odotusten mukaisesti vaikka jo teininä huomasi olevansa kiinnostunut tytöistäkin ja halusi seksiä ennen avioliittoa. Oodilla on ollut aina korkea seksidraivi, ja hän päätyi myös rikkomaan toisten rajoja. Sen lisäksi, että hän on itse aikuisena opetellut kunnioittamaan muiden rajoja, on hän halunnut tarjota omille lapsilleen parempaa seksuaalikasvatusta. Oodin oma vanhemmuus alkoi traumaattisesti vauvan kuolemalla. Kahden seuraavan lapsen ollessa pieniä hän lopulta erosi puolisostaan ja on sen jälkeen elänyt monisuhteisesti. Oodi yhdistää seksuaalikasvatusta musiikkikasvatukseen ja on tehnyt pian julkaistavia lastenlauluja seksuaalikasvatuksen teemoista. Hän haaveilee vaimosta ja toivoo tekevänsä jatkossa lisää seksuaalikasvatuslauluja.

Minna on kolmekymppinen vapaaehtoisesti lapseton äiti. Hän ei ole koskaan halunnut synnyttää lasta eikä haaveillut äitiydestäkään, mutta yksi suhde toi mukanaan lapsen, jonka oheishuoltaja ja arjenpyörittäjä Minna nyt on. Koska äitiyteen niin monesti liitetään raskaus ja synnytys, on Minna usein halunnut tuoda esille sen, että hän ei ole itse synnyttänyt. Lapsen kanssa hän on joutunut miettimään esimerkiksi omaa alastomuuttaan ja läheisyyttä, kun heidän välilleen ei ole syntynyt luontevaa kosketussuhdetta heti vauvasta lähtien. Minna ei enää seurustele lapsen isän kanssa, ja arjen yksinhuoltajuus tekee tapailusta ja oman seksuaalisuuden toteuttamisesta välillä haastavaa. Hän kutsuu itseään soolopolyksi – Minnalla on etäsuhde vakikumppaniin ja mahdollisuus harrastaa seksiä myös muiden kanssa, mikä auttaa tyydyttämään tarpeita silloinkin, kun lapsettomat treffit vakikumppanin kanssa eivät onnistu.