Suomen luonnossa jolkottelee kaksi pitkähäntäistä ja tuuheaturkkista kaverusta, jotka eivät oikein tule toimeen keskenään: naali ja kettu. Pohjolan perukoilla sinnittelevä naali on äärimmäisen harvinainen, kun taas kettu on melko yleinen lähes kaikkialla. Kummallakin on oma taktiikkansa saalistaa, selviytyä talvesta ja yrittää lisääntyä. Mitä sinä haluaisit tietää näiden lajien elämästä? Soita ja kysy naaleista tai ketuista, tai kerro parhaat havaintosi. Asiantuntijana lähetyksessä on tohtori Paavo Hellstedt. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Pixabay

Syksyllä valmistaudutaan talveen ja lehtipuut kertovat itsestään värein. Mutta miksi haapa voi olla sekä keltainen että punainen? Syksyllä ihan vierekkäiset koivut voivat olla keskenään erilaisia - yksi keltaisessa syysasussa ja kaveri vihreässä kesämekossa. Seisovatko siinä hidas varmistelija ja riskinottaja? Ovatko puut yksilöitä ja miten ne toimivat syksyllä? Onko pihassasi tai lähimetsässä sinulle tärkeä puu, josta haluaisit tietää lisää? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaamassa ovat arboristi Sami Kiema, kasvitutkija ja yli-intendentti Henry Väre sekä emeritusprofessori Kurt Fagerstedt. Juontajina Markku Sipi ja Juha Blomberg. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Kesän kääntyessä syksyyn, linnuista moni ottaa siivet alleen ja vaihtaa suosiolla maisemaa. Mutta kuinka pimeyteen ja kylmyyteen valmistautuvat ne eläimet, jotka ovat sopeutuneet viettämään talvikuukaudet Suomessa? Mitkä lajit pysyttelevät pakkasesta huolimatta hereillä ja aktiivisina, mitkä vaipuvat mieluummin horrokseen tai vetäytyvät unten maille? Millaisia sopeumia talven ankaruus kotimaamme eliöiltä vaatii? Kuinka iso ruokavarasto on syksyn aikana kerättävä, jottei murkina loppuisi kesken? Mistä löytyy kunnollinen talvipesä, jonka suojissa uni maistuu kevääseen asti? Entä mitä aineenvaihdunnalle tapahtuu kun päivä vääjäämättä lyhenee ja lämpötila laskee pakkasen puolelle? Luonto-Suomen teemaillassa otetaan vastaan kuuntelijoiden syksyisiä luontohavaintoja sekä kysymyksiä eläinten talveen valmistautumisesta ja siitä selviämisestä. Studiossa vastaamassa Luontoillastakin tutut asiantuntijat Heidi Kinnunen ja Ari Saura. Lähetyksen Pasilasta toimittavat Mirjami Smalén ja Juha Blomberg. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Korkeasaaren eläintarha / Mari Lehmonen

Luonto-Suomen sieni-ilta tulee taas! Saat parhaat vinkit niin sienten tunnistamiseen, uusien ruokasienien löytämiseen, kuin sienien käsittelyyn ruoaksi. Entä millainen onkaan ollut sienten satokausi? Kysy meiltä sienistä ja me vastaamme. Asiantuntijoina ohjelmassa ovat sienikirjailija, biologi Jarkko Korhonen ja Marttaliiton asiantuntija Marjo Rantapusa. Ohjelman juontavat Hannamari Vallila ja Markus Turunen. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Hannamari Vallila / Yle

Lintujen syysmuutto on täydessä käynnissä. Joka päivä ja yö tuhannet linnut jättävät Suomen ja matkaavat etelään, lounaaseen ja kaakkoon talvehtimisalueilleen. Syksy on mielenkiintoista aikaa, koska matkalla ovat myös nuoret linnut ja lintuja on paljon. Mistä kesällä syntyneet linnut tietävät milloin pitää lähteä ja minne mennä? Miten muuttolintuja tutkitaan ja mitä rengastusaineistot niistä kertovat? Miten linnut suunnistavat? Lintujen syysmuuton salaisuuksia paljastetaan Luonto-Suomen lähetyksessä, joka tulee Espoon Laajalahdelta. Kysy lintujen syksystä tai kerro parhaat havaintosi. Asiantuntijana lähetyksessä on Petteri Lehikoinen. Toimittajana paikan päällä on Juha Laaksonen ja studiossa Juha Blomberg. Äänisunnittelija Petri Hårdh. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Kuulemme Itämerestä usein huonoja uutisia, mutta löytyykö meren tilasta myös ilonaiheita? Vaikka Itämeri kärsii rehevöitymisestä, löytyy pinnan alta uskomattoman kaunista luontoa ja jännittäviä eliöitä. Itämeri on murtovesiallas, jossa makea ja suolainen vesi kohtaavat ainutlaatuisella tavalla, meressä elääkin harvinainen yhdistelmä mereisiä ja makean veden lajeja. Itämeren ajankohtaisesta tutkimuksesta keskustellaan merentutkimusalus Arandan kannella. Millainen on Itämeren kunto juuri nyt? Millaisilla toimilla voisimme pienentää Itämeren rehevöitymistä? Entä miten voimme suojella Itämeren herkkää eliöstöä? Kysy Itämeren tilasta, kerro havaintosi meren tilasta ja jaa meille parhaat vinkkisi Itämeren auttamiseen. Asiantuntijoina ovat meriympäristöjohtaja Ulla Rosenström John Nurmisen säätiöstä ja tutkimusprofessori Markku Viitasalo Sykestä. Toimittajina ovat Hannamari Vallila ja Juha Blomberg. Äänisuunnittelija Petri Hårdh. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666.

Kaupungeissa on lukuisia erilaisia ympäristöjä, jotka luovat puitteet monipuoliselle elämälle. Joutomailla, kerrostalojen seinustoilla, nurmikentillä, omakotitalojen pihoilla, jopa karuilla asvalttipinnoilla on omat asukkinsa. Kaupungeissa kasvaa satoja eri kasvilajeja. Erilaisia selkärangattomia vipeltäjiä ja taapertajia on myös paljon. Ja suurempia karvaturreja sekä siivekkäitä on myös runsaasti. Kalatkin kuuluvat monien kaupunkien lajistoon. Millaisia luontohavaintoja olet kaupunkialueella tehnyt? Mitä haluat tietää kaupunkiluonnosta? Soita ja kysy tai kerro tarinasi. Asiantuntijoina ovat Riku Lumiaro ja Mikko Lagerström. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Olli Aimola. Äänisuunnittelija Jarno Valkonen. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Joel Peltonen / Yle

Marjat ovat suomalaismetsien herkullisia aarteita. Ne ovat myös trendikkäitä raaka-aineita esimerkiksi elintarvike- ja kosmetiikkateollisuudessa. Mihin kaikkeen luonnonmarjamme kelpaavat, vieläkö Suomessa kasvaa mesimarjaa ja mikä mahtaa olla Suomen terveellisin marja? Luonto-Suomen marjaillan asiantuntijoina ovat biologi Jaakko Junikka ja biologi, tiimipäällikkö Kaisu Riihinen VTT:stä. Lähetyksen toimittavat Anna-Kaisa Brenner ja Matti Ylönen. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Julia Sieppi / Yle

Kasteliero voi elää lähes 10-vuotiaaksi ja puolustautuessaan se ruikkaa selkäaukoistaan karvaan suihkun pedon kiusaksi. Metsän pohjassa viihtyvä kunttamato puolestaan voi vaaran uhatessa pilkkoa itsensä viiteen osaan, joista jokaisesta kasvaa uusi kunttamato! Mitä sinä haluaisit tietää lieroista tai onko sinulla jännittäviä havaintoja? Luonto-Suomen matoillassa kysymyksiin vastaavat mestarilierot: professori Heikki Setälä ja erikoistutkija Visa Nuutinen. Ohjelman juontavat Markku Sipi ja Matti Ylönen. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Heinäkuussa monet kirmaavat lomalaitumille juuri sillä hetkellä, kun pitkään odotettu kesä on parhaassa tilassa. Tuhansien järvien maassa rannat ja ulapat täyttyvät lomalaisista. Toisaalta päivä jo salaperäisesti lyhenee, vaikka sitä ei vielä huomaa. Kesän tuoksut osuvat nenään pienellä retkellä heti auringonnousun jälkeen. Kesän merkkejä ovat ihmettelemässä Pirkka-Pekka Petelius, Asko Hauta-aho ja Markus Turunen.