Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson vastaavat yleisön kielikysymyksiin muun muassa sanoista bondata, koppeli ja nuijasota. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Onko sanalle bondata suomenkielistä vastinetta? Onko koppeli ruotsinsuomalainen koiran talutushihna vai junavaunujen kytkentälaite tai jotain muuta?  "Bondata tulee englannista ja tarkoittaa luoda tuttavuuksia tai ystävyyssiteitä, sen voi ilmaista eri tavoin suomeksi", sanoo Tarja Larsson. Riina Heikkilä kertoo, että Suomen murteiden sanakirjasta löytyy koko joukko  merkityksiä sanalle koppeli. 

Kirosanojen avulla voi sadatella, päivitellä, vahvistaa, huudahtaa tai solvata, kuvaa kielentutkija Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskuksesta. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Kiroilun sanotaan myös kasvattavan kivunsietokykyä ja parantavan suorituskykyä. " Kiroilu on kuin verkkarit, hyvät ja mukavat, mutta eivät sovi kaikkiin tilanteisiin", sanoo päivittäin kiroileva biolääketieteenanalyytikko Suvi Vallius Kvist, joka saa kirosanoista pontta ja voimaa.  Merja [email protected]

Ääniohjattavien laitteiden odotetaan pian kuuluvan joka kodin vakiovarusteisiin, mutta toistaiseksi laitteet puhuvat vain muutamia kymmeniä suurimpia kieliä, suomea melko kehnosti. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Ääniohjattavia älylaitemarkkinoita hallitsevista yrityksistä Google kattaa noin 40 kieltä, Microsoft, Apple ja Amazon kymmenisen kukin, yksikään ei suomea hyvin. Teknologian kehitystä seuraava toimittaja Teemu Hallamaa Yle:stä kertoo, ettei Yle vielä voi tarjota sisältöjään älykaiuttimiin suomeksi.    "Täällä Suomessa odotellaan, että nämä suuret alustat alkavat tukemaan suomen kieltä, jolloin niille on sitten helpompi tulla", teknologiatoimittaja Teemu Hallamaa sanoo. Merja [email protected]

Suomen murteiden sanotaan säilyvän vanhemmassa muodossa Ruotsissa kuin Suomessa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Ruotsista löytyy useimpien suomalaisten murteiden käyttäjiä, esimerkiksi Marja Peju, Eila Carlsson ja Mirjam Pilhjerta Torshällasta edustavat kolmea eri murrealuetta, Karhula, Sotkamo ja Turku.    "Voi ajatella, että sanasto jää siihen missä se ollut kun muutti Suomesta pois", sanoo murretutkija Erkki Lyytikäinen, jonka mukaan suomen murteet ja ruotsinsuomi saavat erilaisia vaikutteita omista kieliympäristöistään ja kehittyvät eri suuntiin.  Merja [email protected]

Moni on puhunut lapsena suomea, ehkä opetellut sitä hieman koulussakin, mutta sitten kielen kehitys on jysähtänyt paikalleen käytön puutteessa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Tutkimus osoittaa, että lapsen tasolle jäänyttä kieltä voi kehittää taitavan puhujan tasolle yhdistämällä eri menetelmiä etenkin jos käyttötilanteita kielelle on tarjolla ympäröivässä yhteiskunnassa.  "Jos on puhunut suomea lapsena, kieli kehittyy aika nopeasti, kun sitä alkaa harjoittaa", toteaa suomen kielen opettaja ja tutkija Sari Pesonen Tukholman yliopistosta.  Merja [email protected]

Aija Svensson tuntee olevansa eri ihminen eri kielillä englanniksi keveä ja huoleton suomeksi vakava, mutta aito. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Äänen tutkimukseen syventynyt puhevalmentaja Marja Suurpalo sanoo, että toki itsestään voi antaa erilaisen vaikutelman eri kielillä.  "Esimerkiksi äänen korkeus, voimakkuus, laatu ja puherytmi vaikuttavat, vieraan kielen puhuminen voi myös olla hankalaa ja se värjää puhetta". Merja [email protected]

Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson ovat koostaneet kymmenen uudissanan listan, sanat kuvaavat tavalla tai toisella 2010-lukua. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Uusien sanojen aihepiirit ovat ilmasto, sosiaalinen media, politiikka, tasa-arvo ja kansanterveys.  "Erikoisuutena mukana on harvinaisella tavalla muodostettu verbi, joka on vakiintunut suomenkielisiin mainoksiin", kertoo Riina Heikkilä. Merja [email protected]

Ruotsissa asuville suomalaistaustaisille lapsille on tehty lukukirjoja, joissa kieltä on yksinkertaistettu, mukautettu ruotsin kielen värjäämään kielenkäyttöön ja/tai kirjoitettu kahdella kielellä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Kaikki lapset eivät tarvitse yksinkertaistettua kieltä vaan pystyvät lukemaan vaikeampaakin, jäävätkö he ilman kielellisiä haasteita?  " En usko, että suomea hyvin taitaville lapsillekaan on haitaksi lukea yksinkertaistettuja kirjoja, mutta heille on tarjottava myös haastavampaa tekstiä ja näin teemme koulussa", sanoo peruskoulun opettaja Minna Tuovila. Merja [email protected]

Musiikki helpottaa kielen oppimista monella tavalla. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Melodia tukee muistamista, lauluissa on toistoa se auttaa, musiikki lisää motivaatiota, ääntäminen helpottuu, musiikki luo turvallisuutta ja yhteenkuuluvuutta.   "Silloin kun laulaa niin sanat ja rakenteet jäävät paremmin mieleen", kertoo musiikin käytön hyötyjä oppimisessa tutkinut Jenni Alisaari Turun yliopistosta. Merja [email protected]

Suomalaiset sananlaskut sisältävät sanoja, joita ei enää käytetä eikä edes aina ymmärretä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Monet sananlaskut ovat peräisin satojen vuosien takaa agraariyhteiskunnan ajoilta. Siksi niissä on vanhoja, vaikeaselkoisia sanoja esimerkiksi allikko ja pivo. Suomen kielen huoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson eivät silti anna sananlaskuille kuolemantuomiota:"Vanhoja sananlaskuja käytetään vielä ja uusia syntyy monella eri tavalla".  [email protected]