Alkoholin myynti on laskenut dramaattisesti viime vuosina sekä Suomessa että maailmalla. Samalla maailman arvokkaimmat viinayhtiöt ovat hätää kärsimässä.Johtuuko kansan raitistuminen sukupolvien välisestä erosta, Ozempicista vai jostain muusta? Ja mitä sijoittajan pitäisi tästä kaikesta ajatella?Studiossa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Jonne Piltone

SpaceX listautuu pörssiin kaikkien aikojen suurimmassa listautumisannissa.Se keräsi 75 miljardin dollarin osakeannilla uutta rahaa ja on 1 770 miljardin dollarin arvoinen. Onko hintalapussa mitään järkeä, on toinen asia.S-Pankin seniorisalkunhoitaja Mikko Linnanvuori kertoo, mitä ammattilainen ajattelee SpaceX:stä ja sen listautumisesta sekä miksi saattaa ostaa osaketta, johon ei usko. Salkunhoitajallakin on siis FOMO.SpaceX listautuu hetkellä, jolloin teknologiapörssi Nasdaq on heilunut hermostuneesti uutisten mukana koko viikon. Toisaalta tekoälybuumin ja valtavien datakeskusinvestointien vetämänä markkinat ovat olleet kevään ajan kovassa nousussa, joten hengähdys on loogista.Syksyllä listautuvat OpenAI ja Anthropic ovat SpaceX:ää tärkeämpiä tapahtumia koko tekoälybuumille ja teknologiaosakkeiden markkinalle, joten siirsimme katseen jo niihin.Studiossa Linnanvuoren kanssa toimittaja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Helmi Sundström.

Stig Björklund perusti Savoxin 1982 ratkaistakseen yhden ongelman: miten savusukeltaja kommunikoi maskin läpi.Neljäkymmentä vuotta myöhemmin yhtiö myy viestintäjärjestelmiä Yhdysvaltain erikoisjoukoille ja Suomen puolustusvoimille. Nyt yhtiö on aikeissa listautua Helsingin pörssiin. Tavoitteena on noin 160 miljoonan arvostustaso ja 30 miljoonan osakeanti.Toimitusjohtaja Jerry Kettunen kertoo, mitä tähän asti varsin tuntematon Savox oikeasti tekee: käyttöliittymän sille, miten sotilas, palomies tai poliisi käyttää radioitaan hanskat kädessä ja kypärä päässä.Kettunen myös vastaa suoraan: Israelissa tai Saudi-Arabiassa ei ole asiakkaita.Helsingin pörssissä on puolustusalan buumi, mutta onko sen huippu jo nähty?Studiossa Kettusen kanssa toimittaja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto paljasti tällä viikolla kymmenen vuotta toimineen marjakartellin. Kartelli on taas yksi paljastus läpimädästä luonnonmarjojen bisneksestä.Thaimaalaiset marjanpoimijat velkaantuivat päästäkseen Suomeen orjuutta vastaaviin oloihin. Ministeriön virkamies otti lahjuksia. Ihmiskauppatutkinnat ja tuomiot. Kymmenen vuotta marjafirmat sopivat keskenään poimijahinnat. Pääomasijoittaja, jonka olisi ainakin pitänyt tietää omistamansa yhtiön toiminnasta.Tässä jaksossa kysymme, kuka kantaa vastuun.Studiossa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

SpaceX on tekemässä historian suurimman pörssilistautumisen. Yhtiö tavoittelee 1,75 biljoonan dollarin arvostusta, joka nostaisi sen yhdeksi suurimmista pörssiyhtiöistä Nvidian ja Metan väliin.HS Vision podcast käy läpi SpaceX:n listautumisen talousluvut, raketit ja tekoälybisnekset ja sen, miksi suomalaisetkin indeksisijoittajat päätyvät SpaceX:n omistajiksi halusivat tai eivät.Elon Musk ei voi käytännössä tulla erotetuksi yhtiöstä, jonka hän vie pörssiin. Hänen jättimäinen palkitsemispakettinsa on sidottu miljoonan ihmisen Mars-siirtokuntaan.Studiossa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

Eurooppa säänteli itsensä hengiltä, ja nyt EU on havahtunut korjaamaan kasvua rajoittanutta byrokratiaa. Slush-nuoriso uskoo, että Euroopasta syntyy kaksi uutta teknologiajättiä vuoteen 2050 mennessä. Mutta onko se realistista?Europarlamentaarikko Aura Salla on nimetty pääneuvottelijaksi EU:n Digital Omnibus -pakettiin, joka yksinkertaistaa tietosuojaa, datankäyttöä ja kyberturvallisuutta. Samalla Salla on entinen Metan EU-lobbari. Nyt hän vaatii Microsoftin häätämistä julkiselta sektorilta ja eurooppalaisia vaihtoehtoja amerikkalaisten teknologiajättien tilalle.Sallan mukaan hän ymmärtää, mitä amerikkalaiset teknologiayritykset Euroopassa ajavat, ja on siksi tehnyt kaikkensa eurooppalaisen teknologiasuvereniteetin puolesta.”Jos helpotamme datan käyttöä eurooppalaisille yrityksille, pitää samaan aikaan olla markkinoilla selkeästi esteitä, että amerikkalaisille yrityksille ei tule samaa helpotusta. Sanottaisiin vihdoin ääneen, että halutaan estää jenkkiyritysten markkinadominanssi.”Jaksossa käydään läpi myös, miksi EU Inc ei ratkaise suomalaisten kasvuyritysten ongelmia ja miten Nokia vaikutti Suomen päätökseen liittyä presidentti Donald Trumpin Pax Silica -tekoälyliittoumaan.Studiossa Sallan kanssa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

Suomalaisten eläkevarat sijoitetaan jatkossa riskisemmin kuin koskaan. Ilmarisella on 67 miljardia euroa sijoitettuna ympäri maailmaa. Vaikka Yhdysvaltojen kauppasota ja Iranin sota myllertävät markkinaa, Ilmarinen ei ole juuri muuttanut salkun riskitasoa.”Maailmantalous ja yritysten tuloksentekokyky on pysynyt hämmästyttävän hyvänä”, Ilmarisen toimitusjohtaja Mikko Mursula sanoo HS Visio -podcastissa.Onko Suomen taloudessa merkkejä oikeasta nousukaudesta vai potkiiko Suomi vain tölkkiä eteenpäin? Mursulan mukaan eläkeleikkaukset eivät auttaisi valtiontaloutta.Studiossa Mursulan kanssa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Janne Elkki.Oikaisu: Toisin kuin jaksossa väitettiin, Ilmarisella ei ollut vuonna 2025 suomalaisista eläkeyhtiöistä paras tuotto, vaan toiseksi paras. Paras oli Veritaksella, 8,7 prosenttia. Ilmarisen tuotto oli 8,1 prosenttia.

Kolmekymmentä vuotta sitten Antti Herlinin isä oli lähellä myydä Koneen saksalaisille. Nyt Antti Herlin teki päinvastoin: osti saksalaisen kilpailijansa 29,4 miljardilla eurolla Suomen historian suurimmassa yrityskaupassa.Kaupan seurauksena Koneesta tulee maailman suurin hissivalmistaja ja Suomen toiseksi suurin yritys liikevaihdon mukaan mitattuna.Miksi hissibisnes on niin mahtavaa omistajille? Miksi Antti Herlin maksaa kaupan päälle vielä miljardin omasta pussistaan? Jaksossa avataan kaupan taustat, riskit ja suomalainen yrityskauppahistoria.Studiossa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Helmi Sundström.

Salkunhoitaja Pasi Havia on laittanut suurimman osan rahastonsa salkusta tekoälyyn ja teknologiaan.Jaksossa käydään läpi koko tekoälyn arvoketju: datakeskusten sähköntuotannosta Nvidian siruihin ja muistin pullonkaulaan. Lisäksi Havia kertoo, miksi välttää nyt ohjelmistoyhtiöitä sijoituskohteena.Havia myös paljastaa, miten hän itse vibe-koodaa tekoälyllä omia sijoitustyökalujaan.Studiossa Havian kanssa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Helmi Sundström.

”Nyt tapahtuu konkreettisia asioita. Loppui se miettiminen ja komiteoiden pyörittäminen ja jo näiden viikkojen aikana on tehty oikeita asioita”, sanoo droonintorjuntayhtiö Sensofusionin tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen.Hyppösen mukaan drooneja on voinut tulla Suomeen jo enemmän, kuin tiedetään. Osa voi löytyä, kun ihmiset lähtevät syksyllä sienimetsään.Sensofusionista on tullut yksi Suomen nopeimmin kasvavista teknologiayhtiöistä, ja se tähtää listautumiseen Helsingin pörssissä vielä tämän vuoden aikana.Droonisodan kiivas teknologinen kilpajuoksu vie yhtiön myös avaruuteen: Sensofusion rakentaa omaa satelliittia, jonka on määrä laukaista 2027. Drooneja havaitsevien erilaisten sensorien joukko pitää saada myös taivaalle.Studiossa Hyppösen kanssa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Helmi Sundström.