Hyötyjen saaminen arkkitehtuurista vaatii arkkitehtuurituotuoksia (kuten erilaisia kaavioita) ja sitä, että niitä hyödynnetään. Vaikka kokeneella arkkitehdillä on jonkinlainen näkemys organisaatiosta päässäänkin, se ei välttämättä ole kattava tai edes oikein. Mallintamisen kautta asiat saa näkyviksi. Mutta millaisia tuotoksia sitten tarvitsen? Coalan kypsyysmalli antaa vastauksen tähänkin.

Ärsyttääkö nykyinen arkkitehtuuriväline tai sen toimittaja? Olisiko syytä pistää väline vaihtoon - vai paraneeko se edes vaihtamalla? Anna ja Eetu keskustelevat siitä, mitä arkkitehtuurivälineet ovat, miltä niillä voi tyypillisesti tehdä ja mitkä asiat oikeasti erottelevat niitä.

Tule mukaan Arkkitehtuurikaljalle pohtimaan sitä, onko IT-konsultin työ oikeasti niin rankkaa, että tarvitaan myös rankat huvit!

Kokonaisarkkitehti on, ainakin omasta mielestään, organisaation ylimmän johdon paras kaveri. Hän kertoo, mitkä nykytilan realiteetit ovat ja visioi selkeän tavoitetilan, mihin suuntaan organisaatiota tai peräti koko toimialaa pitäisi ohjastaa. Kuulostaa hienolta, mutta käytännössä kokonaisarkkitehti otetaan tällaisiin pohdintoihin mukaan todella harvoin. Ja onko koko organisaation tavoitetilan kuvaaminen arkkitehtuurin keinoin ylipäätään mahdollista?

Oikeastaan missä vain hommassa resursointi tulisi olla oikeassa suhteessa työn määrään. Näin myös kokonaisarkkitehtuurissa, mutta tässä on yksi iso mutta. Nimittäin se, että työn määrästä harvemmin on selvää kuvaa. Arkkitehtuuriinhan saa upotettua ihan niin paljon työaikaa kuin haluaa. Resurssikeskusteluun pääset vasta sen jälkeen, kun olet selvittänyt itsellesi ja muille, mitä kokonaisarkkitehtuuri organisaatiossasi tarkoittaa ja pilotoinut arkkitehtuurikuvausten tuottamista.

Arkkitehtuurikonsultin työnkuva voi yllättää, vaikka olisi tehnyt kokonaisarkkitehtuurihommia iät ja ajat organisaation sisäisessä pestissä. Vaikka substanssi (eli arkkitehtuurityö) pysyykin samana, on työnkuvissa huomattavia eroja. Konsultointi ei myöskään sovi jokaisen luonteelle. Anna ja Eetu juttelevat siitä, millaista arkkitehtuurikonsultin työ on ja kenelle se sopii. Lue myös Eetun uusi kirja aiheesta: https://www.amazon.com/dp/B0B379SWDR

Kannattaisiko sinun siirtyä arkkitehtuuritiimin vetäjäksi, jos tällaista paikkaa tarjotaan? Pesti ei ole missään nimessä helppo. Vetäjällä pitäisi olla sekä riittävä arkkitehtuurin yleissivistys, kuin myös sinnikkyyttä viestinnässä ja organisoinnissa. Monesti on myös kiinni pelkästään arkkitehtuuritehtuuritiimin vetäjästä, lähteekö arkkitehtuurityö organisaatiossa lentoon ollenkaan. Jos homma ei tunnu kunnolla käynnistyvän, kannattaa hakea apua.

Kokonaisarkkitehtuurilla pitäisi olla jonkinlainen virallinen asema organisaatiossa, ennenkuin arkkitehtuurityötä voi tehdä pitkäjänteisesti. Organisaation sitoutuminen kokonaisarkkitehtuuriin tarkoittaa käytännössä sitä, että arkkitehtuurin resurssitarpeesta on sovittu, resursseja ei ryöstetä tähdellisimpinä nähtyihin tekemisiin, ja arkkitehtuuritoiminto nähdään organisaation pysyvänä osana. Arkkitehtuurikahveilla Anna ja Eetu juttelevat sitoutumisesta ja sen kehittämisestä.

Kiinnostavat hommat, innostavat kollegat, hyvä johto ja riittävä palkkaus ovat hyvän "näköalapaikan" peruskauraa. Arkkitehtuuritiimejä on laidasta laitaan ja useimmiten juhlapuheet ja todellisuus eivät kohtaa. Toisaalta useimmilla arkkitehdeilla on työpaikoissa valinnanvaraa. Anna ja Eetu keskustelevat siitä, millainen on hyvä työpaikka arkkitehdille.

Kokonaisarkkitehtuurin pointtina on se, että sitä hyödynnetään ja sillä on jotain vaikutusta organisaation toimintaan. Muut kehittämistoiminnot (esimerkiksi ICT-kehittäminen, IT-palvelunhallinta ja projektisalkunhallinta)ovat kokonaisarkkitehtuurin asiakkaita. Jos yhdelläkään asiakkaallasi ei ole tietoa, mitä arkkitehtina teet tai jos he eivät osaa lukea ensimmäistäkään arkkitehtuurikuvaustasi, lopeta heti! Podcastissa keskustelemme tästä. Jos tilanne on akuutti, ota yhteyttä Coalaan, niin jutellaan lisää!