Tuoreissa Europarlamenttivaaleissa taistelua äänistä käytiin myös verkossa ja ihmisten mielissä. Erilaiset disinformaatiota luovat ja jakavat toimijat pyrkivät tietoisesti tai hyväuskoisuuttaan heikentämään vaaliprosessin toimivuutta sekä yleistä luottamusta demokraattisiin prosesseihin ja lisäämään polarisaatiota yhteiskunnassa. Pääasiassa Venäjältä peräisin oleva hybridivaikuttaminen oli viime kuukausina runsasta keskisessä Euroopassa, etenkin Ranskassa, ja tällä oli varmasti osansa laitaoikeiston saamassa suuressa äänisaaliissa. Faktabaarin Mikko Salo kertoo Brysselin koneessa, että Suomessa valeäänestysohjeita, kehotuksia olla äänestämättä ja uhkakuvien luomista oli kohtalaisen vähän. Salo toteaa Suomen olevan muiden pohjoismaiden tapaan hyvin "rokotettuja" Venäjän infovaikuttamista vastaan. Vaikka nyt voimme huokaista helpotuksesta, on edessä vielä haastavampia aikoja, kun tekoäly tulee voimalla myös häiritsijöiden käyttöön. Ohjelmassa vieraana oleva Mikko Salo on yksi Faktabaarin perustajista ja Suomen edustaja Eurooppalaisen digitaalisen median seurantakeskuksessa. Toimittaja on Jari Mäkinen.

Tällä kerralla Brysselin kone nousee lentoon ja tutustuu Euroopan unionin hankkeeseen, jonka tarkoituksena on yksinkertaistaa Euroopan lennonjohtosysteemejä. Perinteisesti jokaisella maalla on ollut, ja on edelleen, omat kansalliset lennonjohtojärjestelmänsä, vaikka olisi tarkoituksenmukaisempaa jakaa Eurooppa laajempiin osiin, jotka eivät menisi valtiorajojen mukaan. Tämä hanke on kuitenkin jumissa, koska jäsenmaat pitävät kiinni rajoistaan ja lennonjohtajat ovat huolissaan työpaikoistaan. Yhdysvalloissa toteutettiin vastaava uudistus 1980-luvulla, jolloin presidentti Reagan päätyi lopulta erottamaan uudistusta vastustaneet lennonjohtajat. Euroopassa näin radikaaliin toimeen ei ole tarvetta, kertoo Raine Luojus, Suomen lennonjohtojärjestelmästä vastaavan Fintraffic Lennonvarmistus Oy:n toimitusjohtaja. Hänen mukaansa teknologian kehitys on jo nyt tehnyt alkuperäisen Single European Sky -hankkeen vanhanaikaiseksi. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Minkälaisia vaikutuksia ilmaston lämpenemisellä, Euroopan ikääntymisellä ja tulevilla EU-vaaleilla on kulttuuriin ja taiteeseen? Ranskassa asuva taiteilija ja kirjailija Hannu Väisänen kertoo, miten ilmastopakolaisuus koskettaa häntä henkilökohtaisesti ja miksi eurooppalaisuus identiteettinä on hänelle tärkeä. Toimittajana on Annastiina Heikkilä.

Brysselin koneen kevään jaksoissa on käsitelty Brysselin hallintokoneistoa, ja niin tehdään tänäänkin. Tällä kerralla Brysselin kone lennättää kuulijan ministerineuvoston eli Euroopan unionin neuvoston toiminnan ytimeen. Siinä missä kansalaiset valitsevat EU-parlamentin edustajat, neuvostoon kuuluvat jäsenvaltioiden edustajat – ja tätä edustamista tekee Suomen EU-edustusto. Kyseessä on Suomen suurin lähetystö, joka on oikeastaan kuin valtionhallinto eri ministeriöineen pienoiskoossa. Ohjelma on nauhoitettu samaan aikaan, kun Brysselissä kokoontui myös Eurooppa-neuvosto, eli Consilium, mihin kuuluvat EU:n 27 jäsenmaan johtajat. Työstä ministerineuvostossa sen eri tasoilla kertovat Suomen EU-edustuston pysyvä edustaja Markku Keinänen, Antici Laura Lindgren, Mertens Saara Pokki ja attaseat Iiro Kangas ja Niina Alatalo. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Brysselin koneen kolmiosaisen EU-koneistoa avaavan sarjan toisessa osassa mennään EU-komission kotipesään, legendaariseen Berlaymont-rakennukseen. Komissaari Jutta Urpilaisen kansliapäällikkö Taneli Lahti avaa komission ja komissaarin työtä. Lahden omana tehtävänä olellisinta on varmistaa, että komissaarilla on tarvittava tieto käytettävissään. On myös tärkeää, että tietoa ei ole liikaa. Matkustava komissaari Jutta Urpilainen on mukana ohjelmassa etäyhteydellä ja toteaa muun muassa sen, että tulevat vaalit eivät jännitä! Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Brysselin koneen kolme seuraavaa osaa vievät kuulijat Brysselin hallintokoneiston ytimeen. Miten toimii Euroopan komissio tai ministerineuvosto? Entä Suomen EU-edustusto tai Euroopan parlamentti. Tässä ohjelmassa seurataan europarlamentaarikko Heidi Hautalan päivää ja kuullaan, mitä parlamentin jättävä varapuhemies ajattelee EU:sta, sen toiminnasta ja tulevaisuudesta. Mukana ohjelmassa on myös Hautalan lehdistöavustaja Markus Viljasalo, joka kertoo europarlamentaarikon tukena olevasta avustajajoukosta ja heidän työstään. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Perinteisten ilma-, maa- ja merivoimien lisäksi nykyaikaisessa sodankäynnissä on myös toimintaa avaruudessa ja tietoverkoissa. Ne ovat hieman näkymättömissä, mutta muista poiketen näillä rintamilla tapahtuu jo toimia, joita voisi kutsua vihollisuuksiksi. Avaruuspuolustuksessa Eurooppa on eräs maailman johtavista toimijoista sotilaskäyttöön tarkoitettujen satelliittien määrässä ja laadussa, mutta laahaa jäljessä Yhdysvaltoja ja Kiinaa. Kuten puolustusasioissa muutenkin, kantavat vastuun toimista EU:n sijaan sen jäsenmaat – Bryssel komppaa vain taustalla. Brysselin koneen haastattelussa avaruuspuolustuksesta väitöskirjaa Maanpuolustuskorkeakoululla tekevä kapteeniluutnantti Juuso Liekkilä. Toimittajana on Jari Mäkinen.

EU:ssa asiat etenevät usein harppauksin ja nyt harppauksia toivotaan liittyen puolustusyhteistyön tiivistämiseen. Löytävätkö EU-maat yhteisen sävelen puolustusteollisuudessa ja minkälaisia seurauksia Donald Trumpin uudelleenvalinnalla voi olla EU:n ja Naton suhteelle? Löytyykö Euroopasta tarvittavaa johtajuutta? Toimittaja Annastiina Heikkilä haastattelee Ulkopoliittisen instituutin tutkijaa Tuomas Iso-Markkua.

Suomen suurlähetystö Pariisissa sijaitsee aivan Ranskan ulkoministeriön vieressä. Siellä synnytettiin vuonna 1951 Euroopan hiili- ja teräsunioni, mikä kehittyi vuosikymmenten kuluessa nykyiseksi Euroopan unioniksi. Kummankin ytimessä on Ranskan ja Saksan välinen yhteys - kaksintanssi, joka toisinaan on toiminut paremmin ja toisinaan kangerrellen. Suurlähettiläs Matti Anttonen on katsonut Euroopan unionia eri asemapaikoistaan jo ajalta ennen kuin Suomi oli unionin jäsen. Hän käy toimittaja Jari Mäkisen kanssa läpi unionin historiaa ja nykyisyyttä, kertoo miltä maailma näyttää Euroopan unionin ainoan globaalin suurvallan näkökulmasta ja paljastaa miten Ranska ja Saksa tulevat juuri nyt toimeen keskenään. Toimittajana Jari Mäkinen.

Eikö EU muutukaan tehokkaimmin ja isoimmin nimenomaan kriisien kautta, niin kuin usein sanotaan? Mitä isoja kehityskulkuja EU:ssa on tapahtunut käytännössä huomaamattomasti? Mihin suuntaan EU todennäköisesti juuri nyt on muuttumassa ja mihin suuntaan se todennäköisesti tulee muuttumaan, vaikka me ehkä emme sitä havaitse emmekä ymmärrä. Haastateltavana on poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo.