Opettaja Leena Paalanen kirjoittaa Trollhättanin suomalaisluokan vanhemmille kirjeen. Hän ei aio opettaa lapsille suomea, vaan ruotsinsuomea. Taistelu jatkuu vuosikymmeniä ja sillä on hintansa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Opettaja Leena Paalanen käy Trollhättanissa kielitaistelua 1980- ja 90-luvuilla. Hänen mielestään ruotsinsuomalaisilla lapsilla on oikeus äidinkieleensä, ja se äidinkieli on hänen mukaansa ruotsinsuomi, ei suomi. Hän lakkaa opettamasta oppilailleen suomen kielioppia. Vanhemmat, kollegat ja tutkijat kyseenalaistavat Leenan menetelmät, mutta hän ei aio luovuttaa. Leenan taistelulla on seurauksia sekä oppilaille, että hänelle itselleen.

Läraren Leena och striden om sverigefinskan

Läraren Leena Paalanen skickar ett brev till föräldrarna i finska klassen på en skola i Trollhättan. Hon tänker inte lära sina elever finska, utan sverigefinska. På 1980-talet påbörjar hon sin kamp, som kommer att vara i årtionden – och som har ett pris både för henne själv och för eleverna.

Programmet är på finska.

Haastateltavat / intervjupersoner:
Karita Lehikoinen-Stedt – Leenan entinen oppilas / f.d. elev till Leena
Leena Paalanen nyk./numera Lindasdotter ent./tidigare Wallenius – opettaja, kieliaktivisti/lärare, språkaktivist
Jarmo Lainio – Tukholman yliopiston suomen kielen professori/professor i finska vid Stockholms universitet

Reportteri/reporter: Kalle Kinnunen
Tuottaja/Producent: Lotta Hoppu
Käsikirjoitustiimi/manus: Kalle Kinnunen, Tiina Laitila Kälvemark & Lotta Hoppu
Loppumiksaus/slutmix: Jacob Gustavsson
Kertojaääni/berättarröst: Tiina Laitila Kälvemark
Otteet teksteistä lukivat/inlästa textutdrag: Jasmine Fooladi, Johan Karlsson & Hanna Sihlman 

Ohjelman arkistoklipit/Arkivklipp: Sveriges Radio

Ohjelma tehtiin syksyllä 2023. Programmet gjordes hösten 2023.

Lisää Dokumentti-podcasteja löydät Sveriges Radio Play -apista, hakusana on Finska Dokumentti.
Fler Dokumentti-poddar hittar du i vår app Sveriges Radio Play – sökordet är Finska Dokumentti.

Onko ruotsinsuomi oma kieli?

Ruotsinsuomi ei ole tunnustettu kieli. Ruotsinsuomi-termiä voidaan kuitenkin käyttää erottaakseen Ruotsissa puhuttu suomi Suomessa tai muualla puhutusta suomesta, Tukholman yliopiston suomen kielen professorin, Jarmo Lainion, mukaan. Ruotsinsuomalaiset ryhmänä viittaa ihmisiin Ruotsissa, joiden äidinkieli on suomi, sekä heidän jälkeläisiinsä, eli henkilöihin joilla on juuret suomen kielessä. Ruotsin tunnustetut kansalliset vähemmistökielet ovat suomi, saame, meänkieli, romani chib ja jiddiš. Ruotsin tilastokeskuksen tilastojen mukaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen sukupolven suomalaistaustaisten määrä Ruotsissa oli vuonna 2019 noin 727 000 henkilöä. Suurin on kolmas sukupolvi, johon kuuluvat ihmiset, joilla on vähintään yksi isovanhempi Suomesta.

Onko Ruotsissa kunnallisia suomenkielisiä luokkia?

1980-luvulla Ruotsissa oli satoja suomenkielisiä luokkia kunnallisissa kouluissa eri puolilla maata. Huippuvuonna 1981 Ruotsissa toimi yhteensä 468 suomenkielistä luokkaa, ja oppilaita oli 7000-9000, kirjan Tvåspråkighet med förhinder? (Kenneth Hyltenstam, 1996) mukaan. 1980-luvun jälkeen suomenkielisiä luokkia on lakkautettu yksi toisensa jälkeen. Sveriges...